Oikeus pysäytti Romanian palkkareformin

Romanian Bukarestin vetoomustuomioistuin pysäytti 21. heinäkuuta julkisen sektorin palkkauudistuksen, josta on tullut ehto EU:n elpymisrahaston seuraavalle maksuerälle (Economedia, G4Media). Yhden välitavoitteen arvo on 770–800 milj. euroa (Romania Insider, RRI). Romanian on pystyttävä osoittamaan komissiolle viimeistään 31. elokuuta 2026, että uudistus on oikeudellisesti valmis (2EU Brussels).

Miten kansallinen tuomioistuin voi pysäyttää EU-rahan

Romanian elpymissuunnitelma kuuluu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineeseen, RRF:ään. Rahasto ei korvaa jäsenmaille menoja kuittien perusteella, vaan maksaa vasta, kun Euroopan komissio katsoo sovittujen uudistusten toteutuneen (EUR-Lex, European Commission). Jokainen uudistus on välitavoite: tarkasti määritelty lainsäädäntö- tai hallintotoimi, jonka toteutumisesta hallituksen on esitettävä näyttö. Jos näyttöä ei ole, maksu jää saamatta.

Palkkalaki on tällainen välitavoite. Työministeriö julkaisi luonnoksen 17. heinäkuuta. Neljä päivää myöhemmin terveysalan työntekijöitä edustava Sanitas-liitto sai oikeudelta täytäntöönpanokiellon. Liiton mukaan hallitus oli sivuuttanut pakollisen työmarkkinaosapuolten kuulemisen (Știrile ProTV). Kielto on voimassa, kunnes varsinainen asia ratkaistaan.

Vt. työministeri Dragoș Pîslarun mukaan päätös on menettelyllisesti virheellinen, koska ministeriötä ei ollut muodollisesti kuultu. Hän aikoo valittaa ratkaisusta (Digi24). Pîslarun mukaan teksti oli poliittista käsittelyä varten laadittu tekninen asiakirja, ei varsinainen lakiesitys. Valitus voi vielä menestyä, mutta määräaika ei odota.

Aikataulu on poikkeuksellisen ahdas. Kaikki avoimet RRF-välitavoitteet on saatava valmiiksi 31. elokuuta mennessä. Lopulliset maksupyynnöt jätetään syyskuussa, ja komission on hoidettava kaikki maksut viimeistään 31. joulukuuta 2026 (2EU Brussels, IEU Monitoring). Romanian kannalta elokuun määräpäivä ratkaisee: sen jälkeen Bukarest ei voi enää toimittaa hyväksyttävää näyttöä.

Palkkalaki ei ole ainoa jumissa oleva uudistus. Vt. pääministeri Ilie Bolojan on kytkenyt sen kuuden lain pakettiin, johon liittyy yhteensä 4,5 mrd. euroa odottavia EU-avustuksia (Bursa). Romania on jo saanut noin 60,6 % elpymissuunnitelmansa 21,41 mrd. eurosta, mukaan lukien kesäkuussa maksetun 2,25 mrd. euron neljännen erän (AGERPRES). Loppu riippuu siitä, kestävätkö uudistukset tuomioistuimet ja hallituskoalition sisäisen politiikan.

Miksi palkkakiista on suurempi kuin palkkakiista

Lakiesitys muuttaisi koko Romanian julkisen sektorin palkkarakennetta: terveydenhuollon työntekijöiden, opettajien, tuomarien ja sotilashenkilöstön palkkoja. Se asettaa viitepalkaksi 4 100 leitä, rajaa useimmat lisät 20 prosenttiin peruspalkasta ja sitoo tulevat palkankorotukset siihen, että valtion palkkasumma pienenee suhteessa talouden kokoon. Uudistuksen vuosikustannukseksi on arvioitu noin 12,1 mrd. leitä eli noin 2,4 mrd. euroa. Se jää selvästi ammattiliittojen yli 20 mrd. lein vaatimusten alle, mutta on silti suuri lisä maalle, joka on jo EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä. Menettely käynnistyy, kun jäsenmaan budjettivaje ylittää EU:n finanssisäännöt (Romania Insider).

Kyse ei ole vain palkankorotuksesta. Lakiesitys yrittää hillitä Romanian pysyviä palkkamenoja leikkaamalla lisiä, joista on monille työntekijöille tullut käytännössä osa peruspalkkaa. Terveydenhuollon työntekijät ovat nousseet äänekkäimmäksi vastapuoleksi. Satojen sairaaloiden henkilöstö järjesti 20. heinäkuuta kahden tunnin varoituslakon, ja Sanitas valmistelee 28. heinäkuuta alkavaa toistaiseksi voimassa olevaa yleislakkoa (Știrile ProTV).

Hallituskoalitio on hajalla myös omien puoluerajojensa sisältä. PSD:n johtaja Sorin Grindeanu sanoi, ettei hänen puolueensa tue lakia, "joka tekee kaikki tyytymättömiksi" (Europa FM). Terveysministeriö nosti luonnoksesta esiin "vakavia epäoikeudenmukaisuuksia" (Antena3). Ennen tuomioistuimen väliintuloakin uudistukselta puuttui selvä parlamenttienemmistö.

Romanian tilanne näyttää tiiviissä muodossa paineen, joka koskee muitakin jäsenmaita elpymisrahaston loppusuoralla. Bulgariassa arviolta 400 milj. euroa on vaarassa hiilirakenteiden uudistusten viivästymisen takia (Mediapool). Portugali selvittää, voisiko keskeneräisiä elpymisrahastohankkeita siirtää muihin EU-rahoituskanaviin (Observador). Euroopan parlamentti varoitti aiemmin tänä vuonna, että käyttämättä jäävä RRF-raha voi heikentää rahaston odotettua vaikutusta kasvuun ja työllisyyteen (European Parliament).

RRF rakennettiin niin, että Bryssel maksaa toteutuneista uudistuksista, ei lupauksista. Romanian välitön riski ei ole se, että komissio olisi jo leikannut rahat. Riski on, että Bukarestilta loppuu oikeudellisesti käyttökelpoinen aika niiden hakemiseen.