Kroatia päättää EKP:n 26 vuoden nelivallan

Euroopan keskuspankin koko olemassaolon ajan sen johtokunta on ollut neljän maan hallussa. Saksa, Ranska, Italia ja Espanja ovat jakaneet paikat epävirallisella järjestelyllä, jota mikään perussopimus ei edellytä mutta jota kukaan ulkopuolinen ei ole rikkonut. 1. kesäkuuta järjestely päättyy. Kroatian keskuspankin pääjohtaja Boris Vujčić nousee EKP:n varapääjohtajaksi Espanjan Luis de Guindosin tilalle. Kroatia liittyi euroon tammikuussa 2023. Yksikään neljän suuren ulkopuolinen maa ei ole saanut paikkaa kuusijäsenisessä johtokunnassa, joka hoitaa pankin päivittäistä toimintaa ja käyttää pysyvää äänivaltaa korkopäätöksissä, sitten EKP:n perustamisen vuonna 1998 (Global Banking & Finance, Euronews).

Espanjan laskelmoitu väistö

Espanja päätti olla taistelematta paikasta. Pääministeri Pedro Sánchezin hallitus jätti ehdokkaan nimeämättä ja perusteli ratkaisua epävirallisella normilla, jonka mukaan sama kansallisuus ei seuraa itseään johtokunnassa. Varsinainen tavoite on vuodessa 2027. Silloin vapautuu kolme johtokuntapaikkaa, myös puheenjohtajuus. Christine Lagarden kahdeksan vuoden kertaluonteinen kausi päättyy lokakuussa 2027. Espanja tavoittelee sitä tehtävää.

Espanjan ehdokas on Pablo Hernández de Cos, Espanjan keskuspankin entinen pääjohtaja ja nykyinen Kansainvälisen järjestelypankin johtaja. De Guindos kuvasi Espanjan poistumista väliaikaiseksi: "Espanja on euroalueen neljänneksi suurin talous, ja olen vakuuttunut, että se saa paikan" (Global Banking & Finance). Riskinä on kotimaan politiikka. Sánchez johtaa vähemmistöhallitusta, jota aluevaalitappiot ovat heikentäneet, ja Espanjan nykyisen keskuspankkijohtajan kerrotaan pyrkivän horjuttamaan Hernández de Cosin ehdokkuutta.

Rahapolitiikan haukat käyttivät tilaisuuden

Vujčić voitti, koska hänen rahapoliittinen linjansa sopi pohjoisen euroalueen jäsenmaille. Euroryhmä, jossa euroalueen valtiovarainministerit koordinoivat talouspolitiikkaa, nimesi hänet tammikuussa kolmen äänestyskierroksen jälkeen. Hän päihitti Suomen Olli Rehnin ja Portugalin Mário Centenon. Vujčić kuuluu rahapolitiikan haukkoihin eli kannattaa korkeampia korkoja inflaation hillitsemiseksi. Linja vastasi Saksan, Itävallan ja Baltian maiden toivetta saada johtokuntaan juuri tuollainen ääni.

Centeno edustaa kyyhkymäisempää linjaa, jossa rahapolitiikkaa kevennetään herkemmin. Hän arvosteli Portugalin hallitusta julkisesti siitä, että ehdokkuuden tukeminen alkoi liian myöhään. Istuvan keskuspankkijohtajan julkinen moite oli poikkeuksellinen. Se näytti, että EKP-nimityksiä määrittää nyt kansallisen lobbaamisen lisäksi rahapolitiikan haukka–kyyhky-jako.

Puheenjohtajakisa ja taho, joka ei saa äänestää

Suurempi palkinto jaetaan lokakuussa 2027. EKP:n puheenjohtajan valitsee Eurooppa-neuvosto eli jäsenmaiden johtajien kokous. Päätös vaatii määräenemmistön: 55 % jäsenmaista, jotka edustavat 65:tä prosenttia EU:n väestöstä. Yksittäisellä maalla ei ole veto-oikeutta, mutta Saksa ja Ranska voivat kumpikin koota estävän vähemmistön. Espanjalla, Alankomailla ja Saksalla on omat ehdokkaansa pelissä.

Yksi toimija puuttuu prosessista kokonaan: Euroopan parlamentti. Euroalueen kansalaisten suoraan valitsemalla elimellä ei ole muodollista ääntä siihen, kuka johtaa instituutiota, joka päättää koroista ja vaikuttaa kotitalouksien lainakustannuksiin. Parlamentti järjestää kuulemisia ja antaa lausuntoja, jotka eivät sido ketään. Nimitysvalta on kansallisilla hallituksilla. Instituution päätökset näkyvät 21 maan asuntolainoissa ja säästötileillä, mutta äänestäjillä ei ole käytännössä keinoa vaikuttaa siihen, kuka sitä johtaa.

Kroatian johtokuntapaikka osoittaa, että pienempi euromaa voi murtautua läpi, kun poliittinen asetelma on oikea. Vuosi 2027 ratkaisee, jääkö kyse pysyvämmästä avauksesta vai yhden kierroksen poikkeuksesta. Jos Espanja saa huippupaikan ja neljä suurta sulkevat rivinsä, Vujčićin nimitys jää alaviitteeksi: ensimmäiseksi säröksi monopolissa, joka korjattiin nopeasti. Jos pienemmät taloudet jatkavat kilpailua paikoista, EKP:n sisäinen valtakartta muuttuu ensimmäistä kertaa euron käyttöönoton jälkeen.