Kroatia lupaa puolustukseen 5% BKT:stä

Kroatia sitoutuu nostamaan puolustusmenonsa 5 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2035 mennessä. Pääministeri Andrej Plenković antoi lupauksen Naton pääsihteerille Mark Ruttelle Brysselissä tällä viikolla. Linja vie Kroatian mukaan liittokunnan uuteen menotavoitteeseen (24sata, NATO).

Kroatian nykyinen taso on hieman yli 2 %. Viiden prosentin tavoite tarkoittaa, että puolustuspanostus on yli kaksinkertaistettava kymmenessä vuodessa. Julkista suunnitelmaa siitä, mistä rahat otetaan ja mihin ne käytetään, ei vielä ole.

Mitä 5 % tarkoittaa

Naton uusi tavoite jakautuu kahteen osaan. Varsinaiseen puolustukseen, kuten asevoimiin, kalustoon ja operaatioihin, käytettäisiin 3,5 % BKT:stä. Lisäksi enintään 1,5 % voisi mennä puolustukseen liittyvään kriisinsietokykyyn: kriittiseen infrastruktuuriin, kyberturvaan, siviilivarautumiseen ja puolustusteolliseen kapasiteettiin (NATO, Evening Standard).

Vanha 2 prosentin tavoite oli poliittinen ohjenuora. Se asetettiin ensi kerran vuonna 2006 ja vahvistettiin Venäjän Krimin-valtauksen jälkeen vuonna 2014. Se ei ollut oikeudellisesti sitova, eikä uusi tavoitekaan ole. Kyse on liittolaisten painostuksesta, ei tuomioistuimessa toimeenpantavasta velvoitteesta (Institute for Government).

Poliittinen vääntö syntyy toisesta korista. Italia pääsee omissa laskelmissaan noin 2,8 prosenttiin, kun mukaan lasketaan karabinieerit, rannikkovartiosto, avaruus ja kyberturvallisuus. Erikoistuneen analyysin mukaan varsinainen sotilasmeno on lähempänä 1,57 prosenttia (Sky TG24, Analisi Difesa).

Slovenia sanoi saavuttaneensa viime vuonna 2,01 prosentin tason. Slovenialaismedian mukaan Rutten kanta oli, ettei Ljubljana ollut täyttänyt kahden prosentin tavoitetta Naton omalla laskentatavalla (Svet24, Regional Obala). Hallituksen ilmoittama luku ja Naton hyväksymä luku eivät aina ole sama asia.

Kaakkoisen sivustan aukko

Kroatian lupaus liittyy todellisiin puutteisiin Naton kaakkoisella sivustalla, Adrianmereltä Balkanin kautta Mustallemerelle. Puutteita on erityisesti integroidussa ilma- ja ohjuspuolustuksessa, droonien torjunnassa, ammusvarastoissa ja kuljetusreiteissä, joilla liittolaisten vahvistuksia siirretään kriisin aikana.

Rutte ja Plenković keskustelivat erikseen ilma- ja ohjuspuolustuksesta sekä Länsi-Balkanin turvallisuudesta (NATO, 24sata). Jos Kroatian lisäraha ostaa yhteensopivaa kalustoa, vaikutus ulottuu Kroatian alueen ulkopuolelle. Jos kyse on vain kirjanpidosta, Adrianmeren ja Balkanin käytävä jää edelleen ohueksi.

Puola näyttää, mitä suuri puolustusmeno voi tuottaa ja mitä se ei vielä ratkaise. Varsova käytti vuonna 2025 puolustukseen noin 4,48 % BKT:stä, mikä teki siitä Euroopan kärkimaan suhteellisissa puolustusmenoissa (Euronews).

Puolan finanssineuvosto on silti varoittanut, että vuoden 2028 jälkeiset puolustustarpeet on sovitettava yhteen budjettivakauden kanssa (Rzeczpospolita). Maan ylin tarkastusviranomainen on myös kyseenalaistanut tavan, jolla hallitus luokittelee sotilashankintojen ennakkomaksuja budjetissa (Bankier).

Korkea menotaso ei automaattisesti tarkoita korkeaa valmiutta. Suuret toimitukset jakautuvat koko vuosikymmenelle, ja noin 40 % Euroopan kalustohankinnoista menee tiettävästi EU:n ulkopuolisille toimittajille (Euronews).

Suunnitelma puuttuu

Rutte on vaatinut liittolaisilta "selkeitä, konkreettisia ja uskottavia suunnitelmia", mikä kertoo, ettei huippukokouspuhe enää riitä (NATO). Kroatia ei ole julkaissut sellaista.

Julkisuudessa ei ole vuosittaista menopolkua, jakoa varsinaisen puolustuksen ja kriisinsietokyvyn välillä, hankintalistaa toimitusaikatauluineen eikä arviota siitä, mitkä toimialat saavat sopimukset. Lupaus antaa Kroatialle poliittista uskottavuutta ennen ensi kuun Nato-huippukokousta. Ilman numeroitua suunnitelmaa uskottavuus vanhenee nopeasti.

Ensi kuun huippukokous näyttää, johtaako Kroatian lupaus ilma­puolustusjärjestelmiin ja vahvistusreitteihin vai jääkö se menoluokitteluksi, jonka tulos riippuu laskijasta.