Kypros torppaa Turkin kauppapäivityksen

Turkin ulkoministeri Hakan Fidan syyttää Kyprosta siitä, että maa estää yksin EU:n ja Turkin tulliliiton uudistamisen. Kyse on kauppajärjestelystä, jonka piirissä liikkuu vuosittain yli 210 miljardin euron tavarakauppa (Euroopan komissio). Kyproksen ei tarvitse voittaa talousväittelyä. Sille riittää, että se ei anna suostumustaan, koska EU:n säännöt antavat jokaiselle jäsenmaalle sananvaltaa ennen kuin unioni avaa kauppaneuvottelut. Kyproksella on kieltäytymiseensä yksinkertainen peruste: Turkki ei edelleenkään tunnusta sitä valtioksi.

Fidanin syytös tuli vain päiviä ennen kuin EU-komissaarit tapasivat presidentti Recep Tayyip Erdoğanin 1. heinäkuuta. Yhtenä aiheena oli Turkin pääsyn parantaminen EU:n sisämarkkinoille (Euronews). Fidanin tulkinnassa Kypros jarruttaa muiden etua. Kyproksen tulkinnassa Turkki vaatii syvempiä taloussuhteita samalla kun se kieltäytyy kohtelemasta yhtä EU-jäsentä laillisena valtiona.

Vuoden 1996 kauppasopimus jäi kesken

EU:n ja Turkin tulliliitto tuli voimaan vuonna 1996. Se poistaa tullit useimmilta teollisuustuotteilta. Turkki noudattaa monia EU:n tavarasääntöjä, vaikka se ei osallistu niiden päättämiseen. Palvelut, maatalous ja julkiset hankinnat ovat yhä pitkälti järjestelyn ulkopuolella (Euroopan komissio, Maailmanpankki).

Euroopan komissio ehdotti uudistamisneuvotteluja jo joulukuussa 2016 ja totesi järjestelyn "tulleen rajojensa päähän" (Euroopan komissio). Maailmanpankki päätyi samaan johtopäätökseen: tulliliitto on kytkenyt turkkilaisia tehtaita EU:n tuotantoketjuihin, mutta jättänyt kalliita aukkoja standardien ja riitojen hallintaan (Maailmanpankki). Turkin keskeinen elinkeinoelämän järjestö DEİK kuvasi uudistamista kesäkuussa 2026 Brysselissä "välttämättömäksi" (DEİK).

Taloudellinen perustelu on siis ollut selvä lähes vuosikymmenen. Este on poliittinen.

Kypros vartioi porttia

EU:n perussopimusten mukaan komissio ei voi aloittaa kauppaneuvotteluja yksin. SEUT-sopimuksen 218 artikla edellyttää, että jäsenmaiden neuvosto antaa neuvotteluvaltuutuksen (EUR-Lex). Kyproksen ei tarvitse äänestää Saksaa tai Ranskaa vastaan talousperustein. Sen on vain pidettävä kiinni poliittisen yhteisymmärryksen puuttumisesta.

Perusteet ovat konkreettiset. Turkki ei ole pannut täysimääräisesti täytäntöön Ankaran pöytäkirjaa, joka velvoittaa sen ulottamaan tulliliittositoumukset kaikkiin EU-maihin, myös Kyprokseen. Neuvosto vaati joulukuussa 2016 pöytäkirjan "täyttä ja syrjimätöntä täytäntöönpanoa" (EU:n neuvosto). Kesäkuussa 2018 Eurooppa-neuvosto totesi Turkin "etääntyvän edelleen" EU:sta ja jäädytti uudistustyön (EU:n neuvosto). Huhtikuussa 2024 EU-johtajat jättivät oven raolleen, mutta vain jos Turkin toiminta muuttuu. Mahdollista etenemistä kuvattiin "vaiheittaiseksi" ja "peruttavissa olevaksi" (Eurooppa-neuvosto).

Kiista sai viime viikolla käytännön muodon. Turkki jätti Kyproksen ulos COP31-ilmastokokouksen valmistelutapaamisista, vaikka Turkki isännöi YK:n kokousta. Komissio muistutti, että "tämä on 27 maan unioni, piste" (Reuters). Turkki pyysi EU:lta kauppasuhteen päivitystä samalla kun se ei antanut yhdelle EU-jäsenelle paikkaa kansainvälisessä pöydässä.

Saksa maksaa pattitilasta eniten

Viivästyksen kustannukset eivät jakaudu tasaisesti. Saksa vastaa suuresta osasta EU:n ja Turkin välistä kauppaa, ja saksalaisyritykset ovat syvällä Turkin energiainfrastruktuurissa ja teollisuuden tuotantoketjuissa (Saksan ulkoministeriö). Saksalaiselle teollisuustoimittajalle vanhentunut tulliliitto tarkoittaa arkisia ongelmia: Turkin julkiset hankinnat pysyvät suljettuina, sertifioinnit viivästyvät, eivätkä suunnittelu- ja konsultointipalvelut liiku rajan yli vapaasti.

Berliinikään ei silti käsittele asiaa pelkkänä kauppapolitiikkana. Saksan ulkoministeriö sitoo suhteet edelleen oikeusvaltioperiaatteeseen ja demokraattisiin normeihin. Saksan poliittisen sivistyksen keskus nimeää Ankaran pöytäkirjan ja Kyproksen keskeisiksi ratkaisemattomiksi esteiksi (bpb).

Kypros hyötyy pysähdyksestä juuri siksi, että tulliliitto on harvoja asiakokonaisuuksia, joissa EU-jäsenyys muuttaa tunnustamiskiistan todelliseksi neuvotteluvoimaksi. Jos uudistaminen etenisi ilman Turkin myönnytystä Kyproksen asemasta, Nikosia menettäisi vahvimman vipuvartensa ja Ankara saisi merkittävän taloudellisen palkinnon. Kääntöpuoli on yhtä selvä: jokainen jäädytetty vuosi siirtää vanhentuneen järjestelmän kustannuksia yrityksille molemmin puolin.

Neuvotteluvaltuutus on jumissa, keskustelu ei

Erdoğanin kanssa 1. heinäkuuta pidetyssä tapaamisessa tulliliitto oli esillä muuttoliikkeen ja pakotteiden kiertämisen rinnalla (Euronews). Asia on siis poliittisesti elossa. Keskustelu ei kuitenkaan ole neuvotteluvaltuutus. Taloudellinen perustelu on ollut tiedossa vuosia. Valtuutus on jumissa, koska EU ei voi erottaa markkinoille pääsyä jäsenmaan tunnustamisesta. Niin kauan kuin Turkki kohtelee tulliliittoa taloudellisena oikeutenaan, jolla ei ole yhteyttä Kyprokseen, ja Kypros pitää tulliliittoa tunnustamiskiistan vipuvartena, kummallakaan ei ole syytä liikkua ensin.