Kypros torjui kaatopaikkaveron

Kyproksen parlamentti hylkäsi 14. heinäkuuta äänin 26–19 esityksen kunnallisen jätteen kaatopaikkaverosta (Cyprus Mail). Päätös voi pysäyttää myös EU:n elpymisrahoitusta. Vero oli kirjattu Kyproksen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan, eli sitovaan sopimukseen EU:n kanssa pandemian jälkeisistä uudistuksista ja investoinneista. Sen kaatuminen voi jäädyttää 23 miljoonan euron maksuerän (Politis, SkalaTimes).

Hallitus oli luvannut Brysselille uudistuksen, jota se ei ollut saanut läpi Nikosiassa. Nyt poliittinen aukko näkyy suoraan rahoituksessa.

Miten EU:n elpymisraha sitoo jäsenmaita

Elpymis- ja palautumistukiväline, EU:n 724 miljardin euron pandemiarahasto, toimii tulossopimuksen logiikalla. Hallitukset esittävät uudistuksia ja investointeja. Euroopan komissio, EU:n toimeenpaneva elin, tarkistaa välitavoitteiden toteutumisen ennen kuin rahaa maksetaan. Kaikki avoimet välitavoitteet on saatava valmiiksi elokuuhun 2026 mennessä (asetus (EU) 2021/241).

Kypros kirjasi suunnitelmaansa kunnallisen kaatopaikkaveron vihreänä verouudistuksena. Esityksen mukaan maksu olisi ollut 10 euroa tonnilta, ja tuotto olisi ohjattu kokonaan paikallisiin kierrätysohjelmiin, ympäristöosaston johtaja Kostas Konstantinoun mukaan (SkalaTimes). Hallituksen mukaan verotaso oli jo laskettu alkuperäisestä 35 eurosta, jotta kustannus olisi kevyempi.

Ajoitus teki ristiriidan näkyväksi. Euroopan komissio hyväksyi Kyproksen kuudennen, 120 miljoonan euron elpymismaksun samana päivänä, kun parlamentti kaatoi veron (European Sting). Bryssel kuittasi Kyproksen edistymistä samalla hetkellä, kun maan oma lainsäätäjä pysäytti seuraavan vaaditun askeleen.

Miksi parlamentti sanoi ei

Vastustus ei perustu pelkkään EU-kritiikkiin. Kypros vie noin 68 % kunnallisesta jätteestään kaatopaikoille, kun EU:n tavoite vuodelle 2035 on 10 % (Politis). Akel, Elam, Alma ja Direct Democracy äänestivät veroa vastaan sillä perusteella, ettei kotitalouksille pidä lisätä maksuja ennen kuin kierrätysinfrastruktuuri on olemassa. Kunnat ovat esittäneet saman huolen. "Yleisön ei pidä maksaa valtion jätehuollon epäonnistumisista", eräässä kuntien kannassa todettiin aiemmin tässä kuussa (Cyprus Mail).

Ilman lajittelukeskuksia ja kierrätyskapasiteettia kaatopaikkamaksu nostaa kuntien kustannuksia, mutta ei välttämättä vähennä kaatopaikoille päätyvää jätettä.

Hallituksen perustelu ei silti ole tyhjä. Jos verotuotolla rahoitetaan juuri sitä kierrätysinfrastruktuuria, jota kunnilta puuttuu, veron hylkääminen pysäyttää sekä kaatopaikkakäyttöä hillitsevän ohjauskeinon että rahan, jolla riippuvuutta kaatopaikoista voitaisiin vähentää.

Kuusi viikkoa itse luodun aukon sulkemiseen

Kyproksen on hyväksyttävä lainsäädäntö 31. elokuuta 2026 mennessä. Sama aikapaine koskee koko elpymisrahastoa. Muun muassa Romanialla on yhä suunnitelmaan sidottuja uudistuksia kesken ennen elokuun takarajaa (Euroopan komissio).

Elpymisrahaston rakenne lisää vastuuta, koska maksut sidotaan toteutukseen. Kyproksen tapaus näyttää kuitenkin myös heikkouden: jos hallitus kirjaa poliittisesti kalliin uudistuksen sitovaan EU-suunnitelmaan ennen parlamenttituen varmistamista ja ennen kuin uudistuksen edellyttämä infrastruktuuri on rakennettu, kotimainen järjestysvirhe muuttuu kassavirtariskiksi. Kyproksella on nyt kuusi viikkoa aikaa sulkea aukko, jonka hallitus itse avasi lupaamalla Brysselille enemmän kuin Nicosia oli valmis hyväksymään.