Kypros sitoo Turkin kaupan YK-neuvotteluihin

Kyproksen kysymystä käsitellään YK:n pöydissä, mutta moni Turkin tavoite ratkaistaan Brysselissä: tulliliiton päivitys, viisumivapauden helpottaminen ja puolustusyhteistyö. Nikosia yrittää sitoa nämä samaan pakettiin, jotta Turkki ei voi painostaa Kyprosta YK:ssa ja pyytää samalla muulta Euroopalta etuja EU:ssa.

Paketti, jonka Nikosia haluaa pitää koossa

Kyproksen vipuvoima on ensin poliittinen, vasta sitten oikeudellinen. Eurooppa-neuvosto linjasi vuonna 2024, että EU:n ja Turkin yhteistyön pitää edetä "vaiheittain, oikeasuhtaisesti ja peruutettavasti". Samalla eteneminen sidottiin Turkin toimintaan Kyproksen kysymyksessä sekä neuvoston päätelmissä että komission ja EU:n ulkoasioiden korkean edustajan yhteisessä asiakirjassa.

Muotoilu antaa Nikosialle perusteen väittää, ettei kauppaa, matkustamista ja puolustusta pidä käsitellä erillisinä teknisinä asioina. Kypros haluaa EU-johtajien näkevän ne yhtenä Turkki-pakettina, jonka hintaan kuuluu myös Kyproksen asema.

Tulliliitto on Kyproksen heikoin kohta. Sen päivittäminen voi edetä EU:n kauppasääntöjen ja unionin kansainvälisiä sopimuksia koskevan normaalimenettelyn kautta. Siinä yksi jäsenmaa ei automaattisesti hallitse koko prosessia (EU:n kauppasäännöt · sopimusmenettely).

Viisumivapaudessa ongelma on Nikosian kannalta sama. Komission etenemissuunnitelman arviointi käsittelee ennen kaikkea sitä, täyttääkö Turkki EU:n ehdot. Se ei rakenna Kyprokselle omaa lukkoa. Kypros voi nostaa poliittista hintaa, mutta ei yksin muuttaa reittiä.

Puolustus antaa Nikosialle vahvemman otteen. SAFE, EU:n puolustushankintojen lainajärjestely, rakennettiin hätätilalainsäädännön varaan, eikä sen asetuksessa ole Turkille Kyproksen omaa estoa (oikeusperusta). Laajempi EU:n ja Turkin turvallisuussopimus kulkisi kuitenkin todennäköisesti ulkopolitiikan sääntöjen kautta. Niissä pääkaupungit tarvitsevat yleensä yksimielisyyttä, mikä tekee Kyproksen ohittamisesta paljon vaikeampaa (ulkopolitiikan äänestyssääntö).

Turkki haluaa Brysselin ilman Nikosiaa

Ankaran vastaus on pitää Kyproksen diplomatia YK:ssa ja vanhassa takaajavaltiomallissa, jossa Turkilla, Kreikalla ja Britannialla on muodolliset roolit. Turkkilaisviranomaisten mukaan Eurooppa ei voi rakentaa uskottavaa turvallisuuspolitiikkaa ilman Turkkia. Kyproksenturkkilaisten johtaja Tufan Erhurman puolestaan sanoo, että EU:n pitäisi tukea neuvotteluja niiden ulkopuolelta (Türkiye Today · Cyprus Mail).

Kreikka tukee Kyproksen pakettiajattelua avoimimmin. Kyriakos Mitsotakis kytki Kyproksen Kreikan ja Turkin "tyynien vesien" uskottavuuteen ja kuvasi myöhemmin Turkin sulkemista SAFEn ulkopuolelle Kreikan onnistumisena (Kreikan pääministeri · Euronews Greece). Ateena käyttää Kyprosta mittarina sille, voiko Turkki painostaa yhtä EU-maata ja hakea samalla palkintoja kaikilta.

Ranska vahvistaa Kyproksen asemaa sotilaallisella läsnäololla, ei niinkään julkisella kytkennällä Turkki-neuvotteluihin. Ranskan ja Kyproksen SOFA-sopimus eli joukkojen asemaa koskeva sopimus määrittää ulkomaisten sotilaiden toimintaa toisen valtion alueella. Se antaa saarelle selvemmän roolin Ranskan harjoituksissa, logistiikassa ja operaatioissa (La Croix · Euronews France). Kypros ei näyttäydy silloin vain valittajana vaan hyödyllisenä tukialustana.

Muut pääkaupungit haluavat väljemmän järjestelyn. Berliini tukee hallittua lähentymistä Ankaran kanssa, ja ulkoministeri Johann Wadephul kannatti etenemistä Deutschland.de:n välittämissä kommenteissa. Italialla on puolustusteollinen syy välttää Turkin pysyvää ulossulkemista, sillä Leonardo ja Baykar ovat perustaneet yhteisyrityksen miehittämättömiin teknologioihin. Espanjalla on myös kauppapoliittinen intressi. Sen talousministeriö korosti tulliliiton merkitystä Espanjan ja Turkin taloussopimusten yhteydessä.

Brysselin testi

Kypros ja Kreikka haluavat Turkin maksavan poliittisen hinnan ennen kuin EU-asiat etenevät. Ranska lisää Kyproksen taakse turvallisuuspainoa. Saksa, Italia ja Espanja taas haluavat pitää yhteyden Ankaraan ilman, että Nikosia saa jarrun kaikkeen.

Jako ulottuu Kyprosta pidemmälle. Jos kauppa, viisumit ja puolustus kulkevat omia tavanomaisia reittejään, Nikosian vipuvoima kapenee. Jos Turkki tarvitsee EU:lta sille räätälöidyn kokonaisratkaisun, Kyprosta on vaikeampi sivuuttaa. Seuraava testi on, arvioiko Ankara YK-pöydässä liikkumisen halvemmaksi kuin viivytyksen Brysselissä.