Kyproksen sähkökaapeli odottaa Ateenan ilmoitusta

Kreetan ja Kyproksen välillä odottaa tutkimusalus, joka ei pääse liikkeelle ilman Kreikan merenkulkuviranomaisten ilmoitusta. Ilmoitus avaisi alukselle reitin merialueelle, jolla EU:n kunnianhimoisin merellinen sähköhanke on ollut jumissa jo kaksi vuotta. Kyse ei ole enää vain energiainvestoinnista, vaan merialueiden hallinnasta.

Kaapeli, aukko ja pysäytetty alus

Great Sea Interconnectorin eli GSI-yhteyden tarkoitus on liittää Kypros Euroopan sähköverkkoon. Kypros on EU:n ainoa jäsenmaa, jolla ei ole sähköyhteyttä muuhun eurooppalaiseen verkkoon. Kaapeli kulkisi Kreetalta Kyprokselle 1 208 kilometrin matkan ja paikoin lähes 3 000 metrin syvyydessä. Hankkeen kustannusarvio on 1,9 mrd. euroa (Enerdata).

Euroopan komissio on nimennyt kaapelin EU:n yhteistä etua koskevaksi hankkeeksi. Käytännössä se tarkoittaa infrastruktuuria, jonka katsotaan palvelevan useamman jäsenmaan energiajärjestelmää. Komissio on luvannut hankkeelle lähes 658 milj. euroa Verkkojen Eurooppa -välineestä, joka rahoittaa EU:n liikenne-, energia- ja digitaaliyhteyksiä (Euronews, Cyprus Mail).

Merenpohjakartoituksesta on tehty noin 60 %. Jäljellä oleva 40 % sijoittuu vesille, joita sekä Kreikka että Turkki pitävät omien oikeuksiensa piirissä (Greek News Agenda). Tämä aukko on koko hankkeen ydinongelma.

Heinäkuussa 2024 Italian lipun alla kulkenut tutkimusalus meni käytävälle Kasoksen ja Karpathoksen eteläpuolelle. Turkki lähetti alueelle sotalaivoja, ja alus pysähtyi. Sen jälkeen kartoitus ei ole edennyt (DW).

Ranska osti osuuden, ei takuuta

Ranskalainen infrastruktuurisijoittaja Meridiam osti 5. elokuuta enemmistön hankeyhtiöstä. Kreikan kantaverkkoyhtiö IPTO säilyttää teknisen vastuun suunnittelusta ja rakentamisesta (Prime Minister of Greece).

IPTO:n ja ranskalaisen kaapelivalmistajan Nexansin erillinen sopimus kattaa merenpohjatutkimukset, jotka on tehtävä ennen kaapelin laskemista. Nexansilla on jo noin 1,43 mrd. euron kaapelisopimus hankkeessa (Energynews.pro, Powergame).

Ranskalla on nyt hankkeessa pääomaa, teollisia sopimuksia ja diplomaattista näkyvyyttä. Raporttien mukaan Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis, Kyproksen presidentti Nikos Christodoulides ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat keskustelleet merenkulkuvaroituksen nopeuttamisesta, kun operatiiviset päätökset ovat valmiit (Cyprus Mail).

Kreikkalaismediassa on kiertänyt arvioita ranskalaisesta laivastosaattueesta, mutta Pariisi, Ateena tai Nikosia eivät ole vahvistaneet tietoa (RUA). Ranskalaisraha nostaa hankkeen estämisen poliittista hintaa. Se ei kuitenkaan vapauta Kreikkaa riskistä, joka syntyy tutkimusaluksen lähettämisestä kiistellylle merialueelle (Kathimerini).

Turkin kanta ei ole muuttunut. Turkkilaisviranomaisten mukaan merenpohjatyöt Turkin vaatimilla vesillä edellyttävät Turkin lupaa (Hürriyet).

Oikeudellinen kiista on todellinen. Kreikka ja Kypros vetoavat YK:n merioikeusyleissopimukseen UNCLOSiin, joka määrittää valtioiden oikeuksia merialueilla. Niiden mukaan saaret voivat muodostaa talousvyöhykkeitä. Turkki ei ole liittynyt sopimukseen ja katsoo, etteivät saaret saa tällaista vaikutusta, jos ne ovat päällekkäin mantereen mannerjalustan kanssa.

Turkin tulkinnassa Kreetan ja Kyproksen väliset vedet kuuluvat Turkin oikeuksien piiriin. Kreikan tulkinnassa Kreikan ja Kyproksen merivyöhykkeet kohtaavat. Siksi merenpohjakartoitus ei ole tekninen välivaihe. Reitin vahvistaminen voisi myöhemmin näyttää merialuevaateen käytännön hyväksynnältä. Turkin vuoden 2024 väliintulo osoitti, että Ankara pitää kartoituslupaa rajana, jonka ylittämiseen se vastaa operatiivisesti (Daily Sabah).

Kypros maksaa eniten ja näkee vähiten

Kypros kantaisi kaapelin kustannuksista 63 %, noin 786 milj. euroa, koska se on EU:n viimeinen sähköverkosta erillään oleva jäsenmaan markkina (Euronews). IPTO:n mukaan hankkeeseen on jo käytetty 251 milj. euroa. Kyproksen energiaregulaattori on arvioinut tästä vain 32 % sellaiseksi, joka voidaan periä takaisin (ProtoThema).

Oppositiojohtaja Stefanos Stefanou on kysynyt valtiovarainministeriltä, miten Meridiamin tulo vaikuttaa hankkeen kokonaiskustannuksiin, kannattavuuteen ja kuluttajien maksutaakkaan. Kysymys on aiheellinen. Kyproslaiset veronmaksajat ja sähkönkäyttäjät rahoittavat kaapelia, jonka seuraava fyysinen vaihe riippuu vastakkainasettelusta, jota Kypros ei yksin hallitse.

Euroopan kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E vahvisti huhtikuussa, että GSI on ainoa Kyprokselle tunnustettu sähköyhteyshanke. Se kieltäytyi käsittelemästä vaihtoehtoa, joka kulkisi Turkin tai Pohjois-Kyproksen kautta (ENTSO-E). Komissio kuvaa sitoutumistaan täysin selväksi. Tätä sitoutumista koetteleva merenkulkuvaroitus on odotettavissa lokakuun tienoilla.

Bryssel on käyttänyt lähes 658 milj. euroa kaapelin nimeämiseen, rahoittamiseen ja suunnitteluun. Seuraava askel edellyttää tutkimusaluksen lähettämistä vesille, joille EU:n ulkopuolinen valtio lähetti sotalaivoja kaksi vuotta sitten. Tähän asti komissio on käsitellyt GSI:tä energiahankkeena. Seuraava merenkulkuvaroitus näyttää, pitääkö se hanketta myös suvereniteettikysymyksenä.