Kypros odottaa laskua merikaapelista

Kreikan kantaverkkoyhtiö ADMIE on pyytänyt Kyproksen ja Israelin energiaviranomaisia aloittamaan päätöksenteon siitä, miten Great Sea Interconnector -hankkeen Kypros–Israel-osuuden rakennuskustannukset jaetaan maiden sähkönkäyttäjien kesken (ADMIE, Cyprus Mail). Suunniteltu merikaapeli yhdistäisi Kreikan, Kyproksen ja Israelin samaan sähköyhteyteen. Hakemus vie hankkeen poliittisesta kannatuksesta kohtaan, jossa päätetään vaikeampi asia: kenen sähkölasku nousee ja kuinka paljon.

Kyse ei vielä ole rakentamispäätöksestä eikä rahoitussitoumuksesta. Sääntelyviranomaisilta haetaan päätöstä siitä, miten kustannukset jaetaan ja kuinka suuri osa niistä voidaan periä sähkötariffeissa eli kuluttajien jo maksamissa kilowattituntihinnoissa (Euronews Greece). Menettely kuulostaa tekniseltä, mutta juuri tähän hanke voi pysähtyä. Ilman tariffipäätöstä lainanantajilla ei ole näyttöä siitä, miten rahat maksetaan takaisin. Päätöksen jälkeen tuleva kassavirta on riittävän ennakoitava, jotta miljardiluokan rakentamista voidaan rahoittaa.

Miksi tariffipäätös ratkaisee enemmän kuin itse kaapeli

Mekanismi on yksinkertainen. Kunkin maan sääntelyviranomainen hyväksyy kustannusjaon. Jako määrää, kuinka paljon maan verkkoyhtiö voi periä asiakkailta ajan kuluessa. Pankit ja sijoittajat arvioivat hanketta juuri näiden varmojen tulevien maksujen perusteella. Jos jako jää epäselväksi tai jokin maa kieltäytyy siitä, hanke ei etene, vaikka poliittisia tukilausumia olisi kuinka monta.

Kypros–Israel-osuudelle suunnitellaan 1 000 megawatin siirtokapasiteettia noin 324 kilometrin merikaapelilla hyvin syvissä vesissä. Syvyys nostaa kustannuksia, koska merenpohjan kartoittaminen, kaapelin laskeminen ja vikojen korjaaminen ovat vaikeampia ja kalliimpia (Kathimerini Greece). Laajempi Kreikka–Kypros-osuus on noin 1 208 kilometriä pitkä, ja sen kustannusarvio on noin 1,9 mrd. euroa. Summaa keventää noin 657 milj. euron EU-rahoitus Connecting Europe Facility -ohjelmasta, jolla tuetaan rajat ylittävää infrastruktuuria (Enerdata, CINEA).

ADMIE:n mukaan sen kustannus-hyötyanalyysi osoittaa yhteyden kannattavaksi "kaikissa tarkastelluissa skenaarioissa", mutta koko selvitystä ei ole julkaistu. Julkisuudessa ei ole myöskään Kypros–Israel-osuuden investointikustannusta, ehdotettua prosenttijakoa tai arviota vaikutuksesta kuluttajien sähkölaskuihin (Philenews).

Kypros hyötyy eniten ja kantaa suurimman riskin

Hakemus jätettiin viikko sen jälkeen, kun ranskalainen infrastruktuurisijoittaja Meridiam osti 66 prosentin enemmistöosuuden hankeyhtiöstä. ADMIE:lle jäi 34 prosenttia. Kauppa toi mukaan yksityistä pääomaa ja pitkäjänteisen sijoittajan, joita hankkeelta oli aiemmin puuttunut (EnergyNews).

Kreikkalaismediassa hakemus nähtiin merkkinä etenemisestä. Kyproksella sävy oli varovaisempi. Energiaministeri Michalis Damianos sanoi, että Kypros odottaa Euroopan investointipankin due diligence -selvitystä ennen kuin se päättää osallistumisesta osakkeenomistajana tai hyväksyy johtopäätöksiä kustannuksista (Politis, Times of Israel). Oppositiopuolue AKEL vaati Meridiam-sopimuksen ehtojen ja kuluttajavaikutusten täyttä julkistamista ennen uusia sitoumuksia (Kathimerini Cyprus).

Varovaisuudelle on selvä peruste. Kypros on ainoa EU-maa, jolla ei ole sähköyhteyttä toiseen valtioon. Se tuottaa kaiken sähkönsä itse, yleensä kalliilla tuontipolttoaineilla. Eristyneisyyden päättäminen on kaapelin suurin lupaus. Samalla Kypros on maa, joka hyötyy yhteydestä eniten ja jolla on siksi heikoin neuvotteluasema kustannusten jaossa. Erään raportin mukaan Kreikka–Kypros-osuuden mahdollinen jako olisi 63 prosenttia kyproslaisille kuluttajille ja 37 prosenttia kreikkalaisille, mutta kumpikaan sääntelyviranomainen ei ole vahvistanut suhdetta (Serbia Energy). Jos arvio pitää paikkansa, kyproslaisille kotitalouksille syntyy todellinen tariffiriski, jos kustannukset ylittyvät tai halvempi sähkö tulee käyttöön ennakoitua myöhemmin.

Mikä on vielä auki

Hankkeella on nyt kaksi asiaa, joita sillä ei vuosi sitten ollut: yksityinen pääomasijoittaja, joka on valmis laittamaan omaa rahaa sisään, ja virallinen hakemus, joka pakottaa sääntelyviranomaiset vastaamaan kustannuskysymykseen kirjallisesti. Ne tekevät Great Sea Interconnectorista aiempaa rahoituskelpoisemman. Rahoitettua hanketta ne eivät vielä tee. Meridiam ei ole julkistanut maksuaikatauluaan, kustannusylityksiä koskevia ehtojaan eikä kaupan loppuunsaattamisen edellytyksiä (Marine Cyprus). Merenpohjan kartoitukset ovat kesken. Turkin vastustus itäisellä Välimerellä vaikuttaa yhä mahdollisiin kaapelireitteihin (Capital).

Ratkaiseva koe on, hyväksyvätkö Kyproksen viranomaiset kustannusjaon, jossa suurempi osa laskusta viedään kyproslaisille kuluttajille. Lopulta sama luku näkyy sähkölaskussa.