Kypros täyttää Schengen-ehdot

Kypros pystyy käyttämään Schengen-järjestelmän rajavalvontakoneistoa. Euroopan komissio vahvisti 15. heinäkuuta, että maa täyttää tekniset edellytykset liittyä Euroopan passintarkastuksista vapaaseen alueeseen (Cyprus Mail). Liittyminen ei silti ratkea komissiossa. Schengen-laajennus vaatii yksimielisen päätöksen EU:n neuvostossa, jossa jäsenvaltioiden hallitukset päättävät asiasta. Yksimielisyys tarkoittaa, että yksikin hallitus voi pysäyttää etenemisen.

Komissio antaa virallisen raporttinsa syyskuussa. Sen jälkeen alkaa poliittinen vaihe. Rajat eivät avaudu vielä.

Mitä Kypros osoitti ja mitä se ei voi ratkaista

Myönteinen arvio on pitkän valmistelun tulos. Kathimerini Cyprusin mukaan komission arvioinnissa todettiin, että Kypros on vuodesta 2021 lähtien toteuttanut noin 120 suositusta Schengen-sääntöjen kuudella osa-alueella. Maa on myös käyttänyt Schengenin tietojärjestelmää, EU:n reaaliaikaista poliisi- ja turvallisuustietokantaa, noin kolmen vuoden ajan.

Saaren jakava vihreä linja kulkee Kyproksen tasavallan hallitseman etelän ja Turkin tukeman pohjoisosan välissä. Liikenne sen yli on jo suurta. Komission vuoden 2025 raportti kirjasi 7,79 miljoonaa luvallista ylitystä (komission Kyproksen-edustusto).

Kypros on EU:n ainoa jäsenvaltio, jonka alue on osin sotilaallisen miehityksen alla. Vihreä linja ei ole tavallinen sisäraja eikä tunnustettu kansainvälinen raja. Kyproksen liittymissopimuksen pöytäkirja 10 keskeyttää EU-oikeuden soveltamisen alueilla, joilla Nikosialla ei ole tosiasiallista määräysvaltaa. Erillinen vihreän linjan asetus taas määrittää ylityssäännöt luokittelematta linjaa EU:n ulkorajaksi (pöytäkirja 10, vihreän linjan asetus 866/2004).

Komission arvion mukaan nykyiset tarkastukset vihreällä linjalla riittävät, mutta niiden oikeudellinen asema EU-oikeudessa pitäisi määritellä selvemmin (DOM Cyprus). Schengen voidaan sovittaa jaetun saaren käytäntöihin. Se ei voi käsitellä jakoa ikään kuin se olisi ratkaistu.

Jos jokin hallitus haluaa viivyttää liittymistä, perusteita on valmiina. Vihreän linjan oikeudellinen asema, muuttoliikkeen valvonta ja Britannian suvereenit tukikohta-alueet, joiden rajat koskettavat Schengenin kannalta olennaista aluetta, antavat kaikki poliittista liikkumavaraa.

Romania ja Bulgaria näyttivät mallin

Lähin vertailukohta löytyy EU:n neuvoston omasta historiasta. Romania ja Bulgaria täyttivät Schengenin tekniset ehdot vuonna 2011. Euroopan parlamentti vaati niiden hyväksymistä alueeseen lokakuussa 2022 (Euroopan parlamentti). Neuvosto poisti ensin vain lento- ja merirajojen tarkastukset maaliskuusta 2024 alkaen ja maaliikennerajojen tarkastukset vasta tammikuusta 2025 (neuvosto, joulukuu 2023, neuvosto, joulukuu 2024). Teknisen hyväksynnän ja täyden maarajapääsyn väliin jäi 13 vuotta.

Viivytystä ajoi ennen muuta Itävalta. Se käytti yksimielisyysvaatimusta saadakseen muuttoliikettä ja rajavalvontaa koskevia sitoumuksia ennen vastustuksensa purkamista. Kypros kohtaa saman neuvostovallan: yksi hallitus voi hidastaa käsittelyä, kunnes saa haluamansa myönnytykset.

Yksikään pääkaupunki ei ole uhannut veto-oikeudella. Varoitusmerkit ovat silti näkyvissä. Saksassa Schengen-keskustelu on jo sidottu muuttoliikkeeseen. CSU:n Alexander Dobrindt on liittänyt Saksan rajatarkastusten lopettamisen yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toimivuuteen. Järjestelmän tarkoitus on jakaa vastuuta turvapaikanhakijoista EU-maiden kesken, mutta uudistus on edennyt hitaasti (t-online). Muuttoliikepaineessa oleva hallitus voi näyttää tiukkuutta pienin kustannuksin vaatimalla lisätakuita pieneltä hakijamaalta ennen hyväksyntää.

Syyskuusta alkaa pitkä tie

Kyproksen hallitus korostaa etenemistä. Riippumattomat oikeudelliset arviot korostavat aikataulun hitautta. DPCA:n mukaan realistinen aikataulu ulottuu loppuvuoteen 2027 tai alkuvuoteen 2028, kun mukaan lasketaan neuvoston päätöksen ja käytännön toimeenpanon välinen viive. Revera Legal on arvioinut, että muuttoliikkeeseen liittyvät stressitestit, siirtymäajat ja vihreää linjaa koskeva lainsäädäntö tekevät vuoden 2026 liittymisestä epärealistisen.

Nikosialle kyse ei ole vain passijonoista. Schengen-jäsenyys sitoisi Kyproksen tiiviimmin EU:n turvallisuusinfrastruktuuriin. Se vahvistaisi Kyproksen tasavallan institutionaalista asemaa tilanteessa, jossa saaren meriraja on EU:n ja Turkin kiistojen ytimessä niin kaasunetsinnässä kuin muuttoliikereiteissäkin (Ta Nea)).

Komission mukaan Kypros on valmis. Neuvosto ratkaisee, riittääkö tekninen valmius vai antaako saaren jako yhä yhdellekin pääkaupungille syyn odottaa.