Kyproksen €3 miljardin kaapelilta puuttuu riskinkantaja

Kyproksen parlamentille kerrottiin 8. syyskuuta, että saaren ensimmäistä kertaa Euroopan sähköverkkoon yhdistävän Great Sea Interconnector -merikaapelin kustannukset nousevat selvästi budjetoitua suuremmiksi. Hankkeen julkisuudessa esitetty hinta on ollut 1,9 mrd. euroa. Kyproksen energiaviranomaisen CERAn hallituksen jäsen Neofytos Chatzigeorgiou arvioi parlamentille loppusummaksi lähemmäs kolmea miljardia euroa (Philenews).

Valtiovarainministeri Makis Keravnos perusteli eroa sillä, että aiempi arvio kattaa lähinnä itse kaapelin. Siitä puuttuvat muun muassa vakuutukset, muuntoasemat, sähkövarastot ja kunnossapito (InBusiness).

Kumpikaan luku ei ole viranomaisen hyväksymä budjetti. Lopullisen kustannusarvion edellyttämiä selvityksiä ei ole vielä saatu valmiiksi.

Maksajien vastuut ovat yhä avoinna

Hankkeella on yksi varma rahoituslähde: noin 657 milj. euron tuki Verkkojen Eurooppa -välineestä, jolla EU rahoittaa yhteisiä infrastruktuurihankkeita (Euroopan komissio). Tuen määrä ei kasva kustannusarvion mukana.

Loppurahoitus on saatava osakkailta, lainanantajilta tai sähkönkuluttajilta. Ranskalainen infrastruktuurirahasto Meridiam omistaa hankeyhtiöstä 66 prosenttia ja Kreikan kantaverkkoyhtiö ADMIE 34 prosenttia. Euroopan investointipankilta on pyydetty lainarahoitusta, mutta pankin edustajan mukaan päätöstä ei ole tehty (Euronews). Viranomaisten aikanaan hyväksymät kustannukset perittäisiin verkkotariffeilla eli sähkölaskuun sisältyvillä maksuilla, joilla rahoitetaan verkkoinvestointeja.

Investointikustannuksista 63 prosenttia kuuluisi Kyprokselle ja 37 prosenttia Kreikalle. Käyttökustannukset jaettaisiin tasan (Cyprus Mail). Keravnos sanoi parlamentille, ettei hallitus ole varma kaapelin kyvystä alentaa sähkön hintaa (InBusiness).

Suurin aukko koskee sopimuksia. Julkisuuteen ei ole tuotu osakassopimusta, valmistumistakuuta eikä ehtoa kustannusylitysten jakamisesta. Jos kustannukset kasvavat nykyarvioita suuremmiksi, mikään julkinen asiakirja ei kerro, jääkö erotus osakkaiden, urakoitsijoiden, valtioiden vai kuluttajien maksettavaksi. Siksi Kyproksen hallitus ei ole vielä sitoutunut hankkeeseen.

Kaapelisopimus vei jo valtaosan vanhasta kustannusarviosta

Vanhan ja uuden kustannusarvion ero alkaa itse kaapelista. Valmistaja Nexansin keskeisen kaapelisopimuksen arvo on EnergyGamen mukaan noin 1,43 mrd. euroa. Kun summaa verrataan aiempaan 1,9 mrd. euron kokonaisarvioon, muuntoasemille, maalla tehtäville rakennustöille, sähkövarastoille, vakuutuksille ja projektinjohdolle jää vain vähän rahaa.

Myös aikataulu on siirtynyt. Euroopan komission hankesivulla rakentamisen aloitusajaksi ilmoitetaan yhä vuosi 2023 ja valmistumisajaksi vuoden 2026 loppu (Euroopan komissio). Chatzigeorgiou arvioi parlamentille, että kaapeli otetaan käyttöön vasta vuonna 2031 (Philenews). Viivästys kasvattaa kustannuksia, mutta määrää ei voida arvioida ilman tietoja rahoitusehdoista ja sopimusrakenteesta.

Strateginen hyöty ei ratkaise laskun jakamista

Kypros on EU:n ainoa jäsenmaa, jolla ei ole sähköverkkoyhteyttä naapurimaahan. Toimiva merikaapeli mahdollistaisi halvemman tuontisähkön silloin, kun paikallinen tuotanto on kallista. Samalla Kyproksen aurinkosähkön ylituotannolle avautuisi vientimarkkina. EU perusteli tukeaan juuri näillä hyödyillä.

CERAn entinen puheenjohtaja Andreas Poullikkas on huomauttanut, ettei kustannusten jako suhteessa 63–37 merkitse samansuuruista nousua sähkölaskuihin. EU-tuet sekä eri hintatason sähkömarkkinoiden välisestä kaupasta saatavat tulot pienentävät kuluttajien maksettavaksi jäävää osuutta (OT).

Periaate pitää paikkansa, mutta vaikutuksen suuruus riippuu kaapelin kautta siirrettävästä sähkömäärästä ja siitä, mitkä kustannukset viranomaiset hyväksyvät verkkotariffeihin. Kumpaakaan ei vielä tiedetä.

Keravnos on asettanut Kyproksen sijoitukselle selvän ehdon. Valtio ei sitoudu kaavailtuun 100 milj. euron omistusosuuteen ennen kuin päivitetty kustannusarvio ja sen vaikutukset valtiontalouteen on selvitetty (Politis). Seuraava ratkaiseva vaihe on Euroopan investointipankin riippumaton arvio, jonka odotetaan valmistuvan ennen vuodenvaihdetta (Cyprus Mail).

Kyproksella ei edelleenkään ole vahvistettua kokonaiskustannusta eikä sitovaa vastausta kustannusylitysten maksajasta. Kolmen miljardin euron arvio on alustava. Se kuitenkin selittää, miksi hallitus odottaa Euroopan investointipankilta, CERA:lta ja hankkeen omistajilta tarkempia vastauksia ennen sijoituspäätöstä.