Kyproksen kaapelilasku odottaa Kreikan lupaa

Ranskan lipun alla purjehtiva tutkimusalus on odottanut Heraklionissa Kreetalla 27. lokakuuta lähtien Kreikan lupaa merenpohjan kartoittamiseen (ANA-MPA). Alus oli satamassa yhä 1. marraskuuta (To Vima). Sen tehtävänä on kartoittaa Great Sea Interconnector -sähkökaapelin reitti. Kaapelin on määrä yhdistää Kypros Euroopan sähköverkkoon. Kypros maksaa suurimman osan kaapelin kustannuksista, mutta reitti ja lopullinen hinta ovat yhä avoinna.

Alukselta puuttuu yhä lupa

Abeille Marengolla on tukikohta Kreetalla, mutta se ei ole saanut lupaa aloittaa työtä. Kreikan rannikkovartioston 14. lokakuuta tekemä ilmoitus oli vasta hakemus poikkeusluvasta käyttää ulkomaan lipun alla purjehtivaa alusta merentutkimukseen (Hellenic Coast Guard). Kaksi vaihetta on vielä jäljellä. Ministeriöiden välisen komitean on hyväksyttävä tutkimus. Sen jälkeen Kreikan on julkaistava NAVTEX-tiedote, joka varoittaa radioteitse aluksia tietyllä alueella tiettyinä päivinä tehtävästä työstä.

Odotus on venynyt jo pitkäksi. Euro2dayn mukaan tutkimushakemus jätettiin 8. lokakuuta, eikä yli kolmeen viikkoon julkaistu tiedotetta. Osa otsikoista puhuu tutkimusten uudelleenkäynnistymisestä, mutta juttujen tiedot kuvaavat vasta valmisteluja.

Reitin poliittisesti kiistanalainen osuus kulkee pienen Kreikan Kasoksen saaren edustalla. Heinäkuussa 2024 aiempi tutkimusalus Ievoli Relume keskeytti työn siellä Turkin laivaston painostuksen vuoksi (Deutsche Welle). Merenpohjan kartoitus jäi kesken reitin kiistanalaisimmassa kohdassa.

Turkki ei tunnusta Kreikan ja Kyproksen saarilleen vaatimia merioikeuksia näillä vesillä (Deutsche Welle). Ulkoministeri Hakan Fidan sanoi 21. lokakuuta, ettei Ankara vastustaisi tutkimuksia, jos se saisi niistä etukäteen kirjallisen ilmoituksen koordinaatteineen (Cyprus Mail). Kyse olisi Ankaralle lähetettävästä diplomaattisesta kirjeestä. NAVTEX on eri asia: julkinen tiedote kaikille aluksille. Julkisuudessa ei ole tietoa kummankaan lähettämisestä.

NAVTEX osoittaisi vain, että Kreikka on antanut luvan ja alus aikoo aloittaa työn. Aluksen saapuminen tiedotteessa rajatulle alueelle ei vielä kertoisi juuri enempää. Varmuus saadaan tutkimusraportista tai tutkimuksesta vastaavien suorasta vahvistuksesta, että alus keräsi aineistoa pidemmälle kuin mihin Ievoli Relume pääsi.

Kuka maksaa ja milloin

Kypros on sitonut maksun tiedotteeseen. Energiaministeri Michalis Damianos sanoi 19. lokakuuta, että hallitus käynnistää 25 milj. euron maksuprosessin vasta, kun Kreikka julkaisee NAVTEX-tiedotteen (CNA). Aluksen lähtö Heraklionista ei riittäisi.

Maksun perusteena on Kyproksen energiamarkkinaviranomaisen CERA:n vuonna 2024 tekemä päätös. Sen mukaan valtion budjetista voidaan kattaa todennettuja investointimenoja enintään 25 milj. euroa vuodessa vuosina 2025–2029, yhteensä 125 milj. euroa (CERA). Tavoitteena on pitää rakennuskulut poissa sähkölaskuilta. Jos maksuehto täyttyy, menot kattaisivat Kyproksen veronmaksajat sähkönkäyttäjien sijaan.

Kaapelin suurempi lasku riippuu tutkimuksesta. Kypros maksaa 63 % Kreetan ja Kyproksen välisen osuuden pääomakustannuksista, Kreikka 37 % (SigmaLive). Pääomakustannus tarkoittaa tässä yhteyden rakentamisen hintaa ennen kuin kaapelilla siirretään sähköä.

Energiaviranomaisen johtaja Polyvios Lemonaris kertoi parlamentille 20. lokakuuta, että 1,9 mrd. euron kustannusarvio todennäköisesti ylittyy. Hänen mukaansa noin 40 % merialueen tutkimuksista oli vielä tekemättä, ja reitti voi osoittautua arvioitua kalliimmaksi (Cyprus Mail). Kartoittamattomat osuudet ratkaisevat reitin ja hinnan, kun alus tuo niistä käyttökelpoista aineistoa. Hankkeen uudesta enemmistösijoittajasta on yhä avoimia kysymyksiä (To Brief).

Mitä Kypros saisi rahoillaan

Kyproksella ei ole yhteyttä Manner-Euroopan sähköverkkoon, ja vuonna 2025 sen oli rajoitettava uusiutuvan sähkön tuotantoa aiempaa selvästi enemmän (Euroopan komissio). Tuotannon rajoittaminen tarkoittaa, että aurinko- tai tuulivoimaa jää tuottamatta, vaikka sitä olisi voitu tuottaa, koska paikalliseen verkkoon ei mahdu lisää sähköä. Kaapeli on suunniteltu kaksisuuntaiseksi: Kypros voisi viedä sen kautta ylijäämäsähköä ja tuoda sähköä, kun paikallinen tuotanto ei riitä (Deutsche Welle).

Väite kotitalouksien sähkölaskujen alenemisesta on erillinen. Energiaviranomaisen mukaan ensimmäisestä kaapeliosuudesta ei ollut toimitettu markkinavaikutusten arviointia (SigmaLive). Arviossa selvitettäisiin, miten kaapeli vaikuttaisi sähkön hintaan.

Tiedossa on siis, että Kypros kantaa valtaosan suunnitellun kaapeliosuuden pääomakustannuksista, vaikka reitti ja lopullinen hinta ovat auki. Energiaviranomaisella ei ole tutkimusta siitä, mitä sähkönkäyttäjät hankkeesta hyötyisivät. Tämä ei tarkoita, että kaapeli olisi huono investointi. Kypros sitoutuu kuitenkin rahaan ennen kuin hankkeen arvosta on näyttöä. Seuraava asiaan vaikuttava askel on Kreikan ministeriöiden välisen komitean käsissä.