Kyproksen kaasu kulkee Egyptin kautta

Eni ja TotalEnergies vievät Cronosin kaasukentän tuotantoon. Kyse on Kyproksen ensimmäisestä merikaasukentästä, joka etenee etsintävaiheesta varsinaiseksi investoinniksi. Tavoitteena on, että kaasu päätyy Euroopan markkinoille LNG:nä eli nesteytettynä maakaasuna vuonna 2028. Reitti kulkee kuitenkin kokonaan Egyptin infrastruktuurin kautta, ja juuri se tekee hankkeesta haavoittuvan. Egyptillä on samaan aikaan oma kaasupula.

Näin kaasu kulkee Eurooppaan

Kaasu nostetaan neljästä merenalaisesta kaivosta noin 185 kilometriä Kyproksesta lounaaseen. Sieltä se johdetaan uutta 105 kilometrin putkea pitkin järjestelmään, joka on kytketty Enin suureen Zohrin kaasukenttään Egyptin merialueella (TotalEnergies, Ahram Online). Egyptin nykyinen verkosto vie kaasun Damiettan LNG-laitokselle rannikolle. Siellä kaasu nesteytetään, lastataan tankkereihin ja kuljetetaan eurooppalaiseen terminaaliin, jossa se muutetaan takaisin kaasuksi.

Reitti valittiin, koska Egyptillä on jo nesteytyskapasiteettia. Oman LNG-laitoksen rakentaminen Kyprokselle maksaisi arviolta noin kaksinkertaisesti. Kyproksen energiaministeri Michalis Damianos arvioi hankkeen hinnaksi noin 2 miljardia dollaria ja sanoi AP:lle, että putken rakentaminen voi alkaa myöhemmin vuonna 2026. Rakentaminen kestäisi enintään 18 kuukautta, jolloin eurooppalaiset kuluttajat voisivat saada kaasua aikaisintaan maaliskuussa 2028 (Euronews, ABC/AP).

Egypti tarvitsee kaasua enemmän kuin Eurooppa

Egypti-yhteys on hankkeen suurin riski. Maa on muuttunut kaasun viejästä nettotuojaksi. Kotimainen tuotanto laski noin 59 miljardista kuutiometristä vuonna 2023 noin 42 miljardiin kuutiometriin vuonna 2025. Ranskan valtiovarainministeriön ja Yhdysvaltain energiatietoviraston EIA:n mukaan syynä ovat Zohrin jättikentän hiipuva tuotanto ja Egyptin kasvava kotimainen kysyntä (French Treasury, EIA).

Egyptin omat LNG-tuonnit nousivat vuonna 2025 ennätykselliseen 9,01 miljoonaan tonniin, mikä on moninkertaisesti Cronosin suunniteltuun vuosituotantoon verrattuna (S&P Global, EnterpriseAM). Jos Egyptillä on pulaa kaasusta, Damiettan laitos ei ole pelkkä vientikanava vaan myös osa maan omaa energiatasapainoa. Cronos-sopimuksessa on ehto, jonka mukaan noin viidennes kaasusta voidaan käyttää Egyptin tarpeisiin (ABC/AP). Osa tuotannosta voi siis mennä Egyptiin ennen kuin Eurooppa saa mitään.

Todellinen hanke, mutta pieni sellainen

Lopullinen investointipäätös tarkoittaa, että yhtiöt siirtyvät selvityksistä rahan käyttöön. Päätös on konkreettinen: Eni toimii operaattorina 50 prosentin osuudella, TotalEnergies omistaa toiset 50 prosenttia. Kenttä löydettiin vuonna 2022, sen koko varmistettiin vuonna 2024, ja nyt tuotannon tavoitteeksi on asetettu noin 2,8 miljoonaa tonnia LNG:tä vuodessa (Eni, TotalEnergies). Kumpikin omistaja myy puolet tuotannosta.

EU:n kulutukseen nähden määrät ovat pieniä. Unioni toi vuonna 2025 ennätykselliset 146 miljardia kuutiometriä LNG:tä ja oli maailman suurin LNG-ostaja (European Commission, MondoVisione/ACER). Cronos lisää itäisen Välimeren ei-venäläistä tarjontaa, mutta julkistetut volyymit eivät riitä uskottavasti liikuttamaan Euroopan kaasun hintaa. Yhtään nimettyä eurooppalaista ostajaa, terminaalivarausta tai pitkäaikaista myyntisopimusta ei ole kerrottu.

Suurin poliittinen hyötyjä on Kypros. Saari on löytänyt merialueiltaan kaasua useita kertoja vuodesta 2011 lähtien, mutta mikään löytö ei ole edennyt tuotantoon asti. Maalle, joka tuottaa valtaosan sähköstään tuontiöljyllä, oma merikaasu on merkittävä askel jo ennen vientiä Eurooppaan. Kyproksen viranomaiset kutsuivat investointipäätöstä "historialliseksi" (Cyprus Mail, Politis). Eni ja TotalEnergies saavat nopean ja suhteellisen halvan reitin myytävään LNG:hen. Egypti pitää nesteytyslaitoksensa käytössä ja varmistaa sopimuksella mahdollisuuden ottaa osan kaasusta kotimarkkinoille.

Eurooppalaisten kotitalouksien ei kannata odottaa Cronosilta pienempiä kaasulaskuja. Lastit päätyvät globaaleille LNG-markkinoille, joilla hintaan vaikuttavat kilpailu Aasian ostajien kanssa, kuljetuskustannukset ja terminaalikapasiteetti.

Cronos on rahoitettu ja todellinen hanke. Eurooppaan asti se pääsee vain, jos Egyptin kaasupula ei muuta vientireittiä kotimaisen helpotuksen välineeksi.