Kypros leikkaa EU-budjetista €33 miljardia

EU:n pitkän aikavälin budjettineuvotteluissa siirryttiin asetelmista rahaan. Ensimmäinen kompromissiehdotus näyttää jakolinjan: jatkaako unioni rahoitusta teihin, maatiloihin ja aluekehitykseen, jotka kansalaiset näkevät arjessaan, vai siirtääkö se miljardeja kilpailukykyyn, puolustukseen ja tutkimukseen? Ratkaisu ohjaa investointeja 27 maassa vuoteen 2034 asti.

Kaksi leiriä, yksi budjetti

Monivuotinen rahoituskehys eli MFF on EU:n budjettikatto. Se määrää seitsemäksi vuodeksi, kuinka paljon Bryssel voi käyttää rahaa maataloustuista tutkimusrahoitukseen. Nyt neuvoteltava kehys koskee vuosia 2028–2034, ja Euroopan komissio ehdotti lähes 2 biljoonan euron pakettia. Kaikkien hallitusten on hyväksyttävä se, koska EU:n perussopimus vaatii neuvostossa yksimielisyyttä. Yksikin pääkaupunki voi siis estää sopimuksen (SEUT 312 artikla). Siksi MFF on EU:n suurin pakettikauppa.

Neuvotteluja johtava Kypros, joka toimii neuvoston kiertävänä puheenjohtajamaana, toi ensimmäiset konkreettiset luvut pöydälle 11. kesäkuuta. Sen ehdotus karsii komission suunnitelmaa noin 2 prosenttia eli arviolta 32,8 miljardia euroa (EUNews, Reuters via ThePrint). Leikkaus ei jakaudu tasaisesti. Koheesiopolitiikka, jolla EU rahoittaa köyhempien alueiden investointeja, kasvaisi noin 404,9 miljardista eurosta 410,1 miljardiin euroon. Yhteisen maatalouspolitiikan eli CAP:n suorat tuet nousisivat noin 259,2 miljardista eurosta 261 miljardiin euroon (EUalive, Democrata). Nimellisesti luvut suojaavat vanhoja menokohteita. Seitsemän vuoden inflaatiossa ne tarkoittavat kuitenkin reaalileikkausta: summa kasvaa, ostovoima ei.

Euroopan kilpailukykyrahasto, jonka tarkoitus on kuroa umpeen innovaatioeroa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, pienenisi tietojen mukaan noin 398 miljardista eurosta 383 miljardiin euroon. Myös tutkimus- ja puolustusmäärärahoja leikattaisiin (Europaportalen).

Eilisen painotukset vai huomisen tarpeet?

Reaktiot jakautuivat odotetusti. Kuusitoista jäsenmaata, kärjessään Espanja, Italia, Puola ja Kreikka, allekirjoitti yhteisen julistuksen koheesion, CAP:n ja kalastuspolitiikan puolesta. Ne kutsuivat niitä kansalaisille "näkyvimmiksi EU-politiikoiksi" ja katsoivat, että jo komission alkuperäinen ehdotus leikkaa niitä reaalisesti (Espanjan ulkoministeriö). Portugali meni pidemmälle ja piti Kyproksen versiota "suoraan sanottuna parempana", koska maan kansallinen rahoitusosuus voisi kasvaa noin 1,6 miljardia euroa komission luonnokseen verrattuna (Observador, ECO).

Toisella puolella Alankomaiden valtiovarainministeri Eelco Heinen sanoi kompromissin olevan "ei käy" -paketti, joka rahoittaa "eilisen painotuksia" eikä "huomisen haasteita" (ANP). Saksa hylkäsi ehdotuksen neuvottelupohjana riittämättömänä, koska se maksaa EU-budjettiin enemmän kuin saa takaisin ja haluaa tiukempaa menolinjaa (Spiegel). Ruotsin mukaan maataloutta suojellaan samalla, kun kilpailukykyä ja puolustusta kiristetään. Luxemburgin ulkoministeri Xavier Bettel vertasi neuvotteluilmapiiriä Marrakešin markkinoihin (RMF24).

Kuka hallitsee rahaa?

Hiljaisempi kiista koskee päätösvaltaa. Komissio haluaa yhdistää useita nykyisiä rahastoja yhdeksi kansalliseksi ja alueelliseksi kumppanuussuunnitelmaksi kussakin jäsenmaassa. Malliin kuuluisi tavoitteita ja välitavoitteita samaan tapaan kuin pandemian jälkeisessä elpymis- ja palautumistukivälineessä. Kannattajien mukaan se yksinkertaistaa järjestelmää. Kriitikoiden mukaan se keskittää valtaa.

Paikallis- ja aluehallinnon järjestöt varoittavat, että uudistus siirtäisi vaikutusvaltaa alueilta kansallisille hallituksille. CEMR, joka edustaa paikallishallintoja, arvioi koheesion osuuden voivan supistua noin viidennekseen EU:n kokonaisbudjetista, kun se on nyt lähes kolmannes. Bankwatch huomauttaa, että uusien suunnitelmien alueelliset luvut olisivat vapaaehtoisia, eivät pakollisia. Keskituloiset ja kehittyvät alueet voisivat menettää kohdennettua rahoitusta. Sama uudistus, joka keventää hallinnon paperityötä, voi heikentää kuntien ja köyhempien alueiden neuvotteluasemaa.

Mitä seuraavaksi?

Mikään ei ole vielä valmista. Euroopan parlamentti hylkäsi neuvoston ensimmäisen luonnoksen 16. kesäkuuta ja vaati 10 prosentin budjettikorotusta sekä uusia tulonlähteitä (Euronews). Parlamentin on annettava hyväksyntänsä ennen kuin MFF voi tulla voimaan, joten neuvosto ei voi yksin sanella niukkaa ratkaisua.

Kypros tavoittelee kokonaisratkaisua vuoden 2026 loppuun mennessä. Jos aikataulu pettää, EU aloittaa vuoden 2028 ilman sovittua budjettia. Silloin vanhan rahoituskehyksen kattoja jatketaan vuosittain. Käytännössä se jäädyttäisi uusia ohjelmia ja hidastaisi investointeja juuri, kun Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailupaine kasvaa.