Tonavan kuivuus leikkaa Bulgarian ydinvoimapuskuria

Bulgarian Kozloduyn ydinvoimala vähensi sähköntuotantoa ensimmäisen kerran 52-vuotisessa historiassaan, koska Tonavan vedenpinta laski liian alas turbiinien jäähdytystä varten. Leikkaus on pieni. Sen merkitys on siinä, että se osui hetkeen, jolloin Romania ja Unkari yrittivät jo pitää omia Tonavaan nojaavia ydinvoimaloitaan käynnissä.

Miksi matala vesi vähentää sähköä, ei tarkoita reaktorivaaraa

Bulgarian energiaministeriö ilmoitti 20. elokuuta, että voimalan 5-yksikön tehoa lasketaan noin 120 MW ennaltaehkäisevästi. Syynä olivat ministeriön mukaan Tonavan "jatkuvat ennennäkemättömät ja kriittiset" vedenkorkeudet (Bulgarian energiaministeriö, 20.8.). Voimalatietojen mukaan 5-yksikön tuotanto oli 26. elokuuta laskenut noin 1 010 MW:sta 850 MW:iin, eli noin 15 prosenttia (SEGA, Fakti). Energiaministeri Iva Petrova sanoi, ettei kriisitilannetta ole (Bulgarian energiaministeriö, 21.8.).

Teknisesti arvio on oikea, mutta rajattu. Tonavan vettä ei käytetä reaktorisydämen jäähdyttämiseen. Sitä käytetään turbiinipuolen lauhduttimissa, joissa höyry jäähdytetään takaisin vedeksi sähköntuotannon kiertoa varten. Kun joen pinta laskee, vedenottopumput toimivat heikommin, jäähdytyskierron teho laskee ja voimala tuottaa vähemmän sähköä. Ydinturvallisuusjärjestelmät pysyvät erillisinä (Actualno, Fakti EN). Kyse on sähköjärjestelmän ongelmasta, ei ydinonnettomuuden riskistä.

Ongelma kasvaa, koska sama kuivuus osui muutamassa viikossa kolmen maan ydinvoimaloihin. Kuten To Brief kertoi viime viikolla, Romania määräsi hätäruoppauksia ja vesivarastojen juoksutuksia, jotta vettä riittää Cernavodăn ydinvoimalalle. Voimala tuottaa normaalisti noin viidenneksen Romanian sähköstä (Agerpres, World Nuclear Association). Unkari käytti 6,1 mrd. forinttia kivivalleihin ja upotettuihin proomuihin nostaakseen vedenpintaa Paksin ydinvoimalan kohdalla (kormany.hu). Sama joki aiheutti kolmessa voimalassa kolme erilaista teknistä hätäjärjestelyä.

Puskuri pieneni

Bulgaria vei leikkauksen aikaan sähköä noin 30 000 MWh päivässä, kun kotimainen kulutus oli noin 90 000 MWh (Bulgarian energiaministeriö, 21.8.). Ylijäämä paikkasi jo naapurimaiden vajetta. Romania toi 6. elokuuta iltahuipun aikana nettona 2 240 MW, ja Bulgaria vastasi suurimmasta osasta fyysistä sähkön virtausta (Newscenter). Kozloduyn leikkaus ei tehnyt Romaniasta tuontiriippuvaista. Se pienensi tarjontaa, johon Romania jo nojasi.

Hintavaikutus näkyy alueella. Elokuun 26. päivänä seuraavan päivän tukkusähkön hinnat, eli hinnat joilla tuottajat ja suuret ostajat käyvät kauppaa huomisen sähköstä, olivat lähellä toisiaan: Bulgariassa 172 euroa/MWh, Romaniassa 175, Unkarissa 172 ja Kreikassa 173 (euenergy.live). Kauempana paineesta Saksa-Luxemburgin hinta oli 126 euroa/MWh (euenergy.live). Erotus kertoo, kuinka paljon kaakkoiseurooppalaiset ostajat maksavat korvaavasta sähköstä, kun tasainen ympärivuorokautinen ydinvoimatuotanto vähenee.

Kuka hyötyy, kuka maksaa

Selvin hyötyjä on Slovakia. Sen Bohunicen ja Mochovcen ydinvoimalat käyttävät jäähdytystorneja eivätkä ota jäähdytysvettä suoraan joesta, joten Tonavan matala vedenpinta vaikuttaa niihin vain vähän (Denník E). Kuormitustilanteissa Slovakiasta Unkariin suuntautunut sähkövirta ylitti joillakin tunneilla 2,5 GW (SITA).

Maksajat löytyvät sekä tuotannon että kulutuksen puolelta. Säänneltyihin tai ennalta sovittuihin hintoihin sidotut ydinvoimayhtiöt menettävät katetta, jos niiden pitää ostaa kallista korvaavaa sähköä toimitusvelvoitteidensa täyttämiseksi. Teollisuusasiakkaat kohtaavat katkoriskin ensin: Unkarin hätäsäännöt sallivat kantaverkkoyhtiö MAVIRin katkaista sähköt yli 0,5 MW kuluttavilta tehtailta ennen kotitalouksia (HVG). Romanian Nuclearelectrica varoitti asiakkaitaan oikeudellisesti, ettei se välttämättä pysty täyttämään sopimuksiaan ylivoimaisen esteen vuoksi (ZF).

Euroopan komissio sanoi 11. elokuuta, että Euroopan sähköjärjestelmä pysyi vakaana ääreisestä säästä huolimatta (Euroopan komissio). Koko maanosan tasolla se pitää paikkansa. Alueellisesti vakaus vaati ruoppauksia, proomuja, kivivalleja, hätäjuoksutuksia ja kalliita iltatuonteja. Järjestelmä kesti, mutta seuraava hyödyllinen tieto ei ole uusi rauhoittelu. Se on jokaisen voimalan vedenpintaraja, jolla tuotantoa on leikattava, julkaistuna ennen seuraavaa kuivuutta.