Tonavan kuivuus pysäytti ydinreaktorin

Tonavan vedenpinta on Ruseen mittausasemalla Bulgariassa -87 senttimetriä (BTA). Romaniaan virtaavan veden määrä on pudonnut noin 1 590 kuutiometriin sekunnissa, mikä on suunnilleen kolmannes heinäkuun pitkän ajan keskiarvosta (Digi24).

Seuraukset näkyvät sähkömarkkinoilla. Romania on menettänyt osan ydinvoimakapasiteetistaan, ja Unkarissa tuotanto on pudonnut noin puoleen normaalista. Kaksi maata, jotka tavallisesti vievät sähköä, joutuvat nyt ostamaan sitä kalleimpina vuorokaudenaikoina.

Miten joki pysäyttää reaktorin

Ydinvoimalat tuottavat perusvoimaa eli tasaista sähköä vuorokauden ympäri. Verkko tarvitsee sitä, koska kaikki tuotanto ei jousta kulutuksen mukaan.

Fission energiasta suuri osa muuttuu kuitenkin hukkalämmöksi. Jokivedellä jäähdytettävissä laitoksissa lämpö johdetaan jokeen. Jos virtaama laskee liian alas, vedenottopumput eivät enää saa riittävästi vettä. Jos jokivesi lämpenee liikaa, voimalat voivat ylittää ympäristöluvan rajat sille, kuinka paljon alapuolista vesistöä saa lämmittää.

Romanian valtion ydinvoimayhtiö Nuclearelectrica pysäytti Cernavodan ykkösyksikön 28. heinäkuuta, kun virtaama oli pudonnut noin 1 630 kuutiometriin sekunnissa (BVB/Nuclearelectrica). Kakkosyksikkö käy yhä, mutta lähellä rajaa. Romanian vesiviranomaisen Apele Romanen apulaisjohtaja Sorin Rindasu sanoi 1. elokuuta, että laitos voi jatkaa nykyoloissa vielä neljästä viiteen päivää (Agerpres). Vaikka Itävallassa sataisi huomenna, veden nousu etenisi Cernavodaan arviolta vasta noin kahdessa viikossa (Business Magazin).

Tilanteen vakavuus näkyy hätätoimissa. Viranomaiset aikovat räjäyttää graniittia ja upottaa kivillä lastattuja proomuja, jotta virtausta saadaan ohjattua kohti voimalan vedenottoa. Toimilla voidaan ostaa arviolta kolmesta viiteen lisäpäivää (HotNews, Antena 3).

Unkarissa tilanne on pidemmällä. Paksin ydinvoimalaa operoiva MVM kertoi viikon aikana asteittaisista tuotantoleikkauksista: kolmosyksikkö pysäytettiin ja kakkosyksikön teho puolitettiin. Heinäkuun 30. päivänä Paks tuotti 960 megawattia normaalin noin 2 000 megawatin sijaan. MVM varoitti, että koko laitoksen pysäytys voi seurata 72 tunnin kuluessa (MVM, kormany.hu).

Kuka maksaa puuttuvat megawatit

Kun edullista ydinvoimaa poistuu markkinoilta, tilalle tulee kaasuvoimaa huipputuntien hinnalla tai rajallista tuontisähköä naapurimaista. Päivänsisäisten toimitusten pohjana käytettävät day-ahead-hinnat nousivat pysäytysten jälkeen Romaniassa 132,87 euroon megawattitunnilta ja Unkarissa 122,08 euroon megawattitunnilta, kertoo Serbia Energy.

Romanian iltatase näyttää ongelman mittakaavan. Kysyntä on noin 7 300 megawattia, mutta kotimainen tuotanto vain 4 000–4 300 megawattia. Tuonti kattaa vajauksesta 1 700 megawattia (Profit.ro).

Markkinakytkentä eli järjestelmä, jossa rajat ylittävä sähkö jaetaan koordinoiduissa huutokaupoissa, pitää valot päällä. Samalla niukkuus leviää naapurimaiden hintoihin. Lasku osuu ensin sähkönmyyjiin ja markkinahintaisilla sopimuksilla ostaviin teollisuusyrityksiin. Sen jälkeen se näkyy julkisessa taloudessa, jos valtio paikkaa erotusta. Kiinteähintaisilla vähittäissopimuksilla olevat kotitaloudet ovat toistaiseksi suojassa (Romania Insider).

Nuclearelectrica on jo lähettänyt asiakkailleen force majeure -ilmoituksen. Se tarkoittaa juridista varoitusta siitä, että yhtiö ei välttämättä pysty täyttämään sopimuksiaan, koska olosuhteet ovat sen vaikutusvallan ulkopuolella (ZF).

Ei vain Tonavan ongelma

Ranska osoittaa, ettei kyse ole pelkästä Kaakkois-Euroopan poikkeamasta. Vuoden 2022 helleaallon aikana Ranskan ydinturvaviranomainen ASN myönsi väliaikaisia ympäristöpoikkeuksia neljälle jokijäähdytteiselle ydinvoimalalle (ASN).

Ydinvoimatuotannon väheneminen oli yksi syy siihen, että Euroopan suurin sähkönviejä muuttui nettotuojaksi. Ranskan sähkötase oli vuonna 2022 -16,7 terawattituntia. Kun ydinvoimatuotanto elpyi vuonna 2023, vienti nousi +50,1 terawattituntiin (RTE 2022, RTE 2023). Ranskan tilintarkastustuomioistuin Cour des comptes arvioi, että ilmasto-olosuhteet leikkasivat ydinvoimatuotantoa vähintään 1 terawattitunnin vuosina 2018, 2019 ja 2020 (Cour des comptes).

Samalla Tonavalla Bulgarian Kozloduyn ydinvoimala tuottaa edelleen sähköä, mutta seuraa jo matalan veden raja-arvoja (Kozloduy, BTA).

Kuva on asteittainen: Cernavodassa reaktori on pysäytetty, Paksissa tuotantoa on leikattu rajusti, Kozloduyssa seurataan rajoja ja Ranskassa on aiemmin turvauduttu poikkeuslupiin. Kuivuus on jo muuttanut osan vakaana pidetystä ydinvoimasta ehdolliseksi tuotannoksi Kaakkois-Euroopassa.

Virtaaman ennustetaan laskevan 1 450 kuutiometriin sekunnissa 7. elokuuta mennessä (Agerpres). Ratkaisematta on, kuinka paljon varavoimaa hallitukset ovat valmiita rahoittamaan ennen seuraavaa kuivaa kesää.