Tonava pysäytti Romanian ydinvoiman

Romanian viimeinen käynnissä ollut ydinreaktori alkoi ajaa alas tuotantoaan 13. elokuuta. Cernavodăn kakkosyksikkö suljetaan, koska Tonavan vedenpinta on laskenut alle voimalan jäähdytyksen vähimmäisrajan. Ykkösyksikkö pysäytettiin samasta syystä kaksi viikkoa aiemmin (Agerpres, Argus).

Yhdessä reaktorit tuottivat noin 1,4 GW sähköä tasaisesti vuorokauden ympäri, säästä ja kellonajasta riippumatta. Bukarestin mukaan vaje voidaan paikata tuonnilla, hiilivoimalla ja tuulella. Käytännössä tärkein varavaihtoehto on sähkön ostaminen naapurimaista, jotka kärsivät samasta kuivuudesta.

Miksi joki pysäyttää reaktorin

Cernavodă tarvitsee jatkuvasti Tonavan vettä jäähdytykseen. Romanian vesiviranomainen ANAR kertoi, että vedenkorkeus Cernavodăn mittauspisteellä painui -230 senttimetriin. Viranomaiset kuvasivat tasoa poikkeukselliseksi (Digi24, Mediafax).

Yläjuoksulla Baziașissa virtaama oli noin 1 400 kuutiometriä sekunnissa, eli suunnilleen kolmannes elokuun tavanomaisesta tasosta (Brussels Signal, Agerpres). Hätätyöt, joissa joen pohjaa vahvistettiin kivikuljetuksilla, antoivat lisäpäiviä, eivät viikkoja.

Iltatuntien vaje

Romanian korvaava kapasiteetti näyttää kokonaislukuna riittävältä, mutta ongelma syntyy niillä tunneilla, jolloin sähköjärjestelmä on muutenkin kireimmillään.

Tuonti on suurin säätövara. Romanian rajasiirtoyhteydet pystyvät kuljettamaan 3,2–4,0 GW sähköä. Siirtokapasiteetti ei kuitenkaan tarkoita, että sähköä on saatavilla. Rajan toisella puolella jonkun on tuotettava sitä ja oltava valmis myymään (Curs de Guvernare).

Muut vaihtoehdot ovat pienempiä: Rovinariin palautettava 330 MW hiiliyksikkö, kuivuuden rajoittama noin 300 MW vesivoimatuotanto sekä tuulivoima, jonka keskituotanto on noin 525 MW mutta joka voi pudota 100 MW:iin (Digi24). Mikään näistä ei korvaa ydinvoiman tasaista perustuotantoa.

Kirein kohta osuu kello 19:n ja 23:n välille. Aurinkovoima poistuu verkosta, tuuli voi heiketä, ja kotitalouksien ilmastointi sekä valaistus pitävät kulutusta yllä. Adevărulin mukaan Romania toi jo ennen kakkosyksikön pysäytystä iltahuipuissa noin 2 150 MW sähköä, kun kokonaiskulutus oli noin 8 000 MW (Adevărul).

Energia-analyytikko Dumitru Chisăliță varoitti, että huonona iltana kysymys ei ole enää hinnasta vaan siitä, "kenet irrotetaan verkosta" (Mediafax). Viranomaisten mukaan kotitalouksia ei uhkaa sähkön rajoittaminen. Hätäsuunnitelmassa pakolliset kulutusleikkaukset kohdistuvat ensin suuriin teollisuuskäyttäjiin (EMI Bulgaria).

Hinta ei silti katoa kuvasta. Kun halpa ydinvoima poistuu, Romania korvaa sitä hiilellä ja tuonnilla hinnalla, jonka markkina sillä hetkellä vaatii. Kustannus näkyy ensin tukkumarkkinoilla ja myöhemmin sähkölaskuissa. Nuclearelectrica on ilmoittanut asiakkailleen, että se voi vedota force majeure -ehtoon, joka vapauttaa yhtiön toimitusvelvoitteista poikkeusoloissa (ZF).

Naapurit, joihin Romania nojaa

Romanian kannalta kaksi tärkeintä naapuria ovat Unkari ja Bulgaria.

Unkari ei ole varsinainen apu, vaan kilpaileva ostaja. Paksin ydinvoimala, maan ainoa, menetti samojen Tonavan matalien vedenpintojen vuoksi noin 1 770 MW normaalista 2 000 MW tuotannostaan (MVM Paks, kormany.hu). Budapest on antanut kantaverkkoyhtiö MAVIRille valtuudet irrottaa yli 0,5 MW:n teollisuuskäyttäjiä verkosta. Sakko voi nousta 200 prosenttiin spot-hinnasta (HVG).

Bulgaria on alueen tärkein joustovara. Sen vienti nousi 7. elokuuta 2 180 MW:iin, josta 1 355 MW meni Romaniaan (economic.bg). Bulgarian tuotanto seuraa kuitenkin aurinkoa: keskipäivän aurinkosähkö nostaa vientiä, mutta iltojen tarjonta riippuu Kozloduyn ydinvoimalasta ja Maritsan hiilivoimasta.

Bulgarian energiaministerin mukaan Kozloduyn Tonavasta riippuva käyttömarginaali riitti vielä noin puolentoista viikon ajaksi (DBR). Jos marginaali kapenee, myös alueen suurin puskurivara pienenee.

Romania on ilmoittanut tilanteesta Euroopan komissiolle ja pyytänyt alueellista riittävyysarviota. Sillä tarkistetaan, riittävätkö tuotanto ja rajasiirtoyhteydet kattamaan kysynnän häiriötilanteessa (HotNews). Komissio totesi, että Euroopan sähköjärjestelmä "pysyy vakaana äärisäästä huolimatta" (European Commission).

Arvio voi pitää paikkansa Euroopan tasolla. Romanian ongelma on kello 21:n tuontitunti, jolloin kaksi kuivuudesta kärsivää maata yrittää saada kumpikin yli 2 000 MW sähköä samoilta naapureilta. Teollisuuden kulutusrajoitukset riippuvat siitä, mitkä Bulgarian voimalat ovat silloin verkossa ja kuinka pitkään Kozloduyn oma Tonava-marginaali kestää. Bukarest ei päätä kummastakaan.