Datakeskukset vievät 21 % Irlannin sähköstä

Tekoäly ei pyöri pilvessä, vaan suurissa halleissa, jotka tarvitsevat sähköä, vettä ja verkkoliittymiä. Datakeskukset ovat digitaalitalouden fyysinen perusta. Euroopassa niiden kasvu on niin nopeaa, että monessa maassa sähköverkon kapasiteetti tulee vastaan ennen investointihaluja.

EU haluaa kolminkertaistaa datakeskuskapasiteetin viidessä–seitsemässä vuodessa. Nykyinen noin 10 gigawatin kapasiteetti kasvaisi jopa 35 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä, mikä vastaa keskisuuren teollisuusmaan sähkötehoa. Samalla EU tavoittelee alan ilmastoneutraaliutta vuosikymmenen loppuun mennessä.

Ristiriita näkyy kahdessa EU-säädöksessä. Kesäkuussa hyväksytty Cloud and AI Development Act vauhdittaa rakentamista. Energiatehokkuusdirektiivi kiristää ehtoja: datakeskusten on raportoitava energian- ja vedenkäyttönsä sekä otettava hukkalämpö talteen, eli ohjattava palvelimien tuottama lämpö esimerkiksi kaukolämpöverkkoihin sen sijaan, että se puhalletaan ulos. Nyt jäsenmaat joutuvat sovittamaan yhteen kasvutavoitteen ja sähköverkon rajat.

Irlannin varoitus

YK:n arvio kutsui tällä viikolla Irlantia "eläväksi varoittavaksi esimerkiksi" siitä, mitä tapahtuu, kun datakeskukset kasvavat nopeammin kuin energiainfrastruktuuri. Datakeskukset kuluttavat jo 21 % Irlannin kaikesta mittaroidusta sähköstä. Vuonna 2015 osuus oli 5 %. Ne käyttävät nyt enemmän sähköä kuin maan kaikki kaupunkikotitaloudet yhteensä.

Kuormitus näkyy suoraan sähkölaskuissa. Vuosina 2015–2023 datakeskusten kasvava kysyntä lisäsi Irlannin kotitalouksien sähkölaskuja arviolta 715 miljoonalla eurolla, noin 263 eurolla kotitaloutta kohti. Irlantilaiset kotitaloudet maksavat sähköyksiköstä lähes kaksinkertaisen hinnan datakeskuksiin verrattuna. Käytännössä osa verkkokustannuksista siirtyy asukkaille. Kansallinen kantaverkkoyhtiö EirGrid arvioi, että datakeskusten osuus maan sähkönkulutuksesta nousee 31 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä.

Pullonkaula koko Euroopassa

Irlanti on ääriesimerkki, mutta sama ongelma näkyy muuallakin Euroopassa.

Alankomaissa yli 14 000 suurkuluttajan liittymishakemusta odottaa TenneTin jonossa. Amsterdam on pysäyttänyt uusien datakeskusten rakentamisen määräajaksi. Alankomaiden parlamentti vaati kriisilakia, mutta hallitus jakoi sen 26 lainsäädäntöpakettiin ja lupasi ensimmäisen osan "heti kesän jälkeen".

Saksassa datakeskukset kuluttavat 40 % Frankfurtin sähköstä. Kaupungin energiayhtiö ei voi tarjota merkittäviä uusia verkkoliittymiä ennen 2030-luvun puoliväliä. AlgorithmWatch ja LobbyControl havaitsivat, että Googlen ja Microsoftin lobbaustekstiä päätyi lähes sellaisenaan lakiluonnoksiin, jotka olisivat heikentäneet energiatehokkuuslakia. Mukana oli myös ehdotuksia, joiden mukaan kulutustiedot luokiteltaisiin liikesalaisuuksiksi.

Ranska luottaa ydinvoimalaivastoonsa ja tavoittelee asemaa Euroopan tekoälyinfrastruktuurin keskuksena. Presidentti Emmanuel Macron sai Choose France -huippukokouksessa noin 90 miljardin euron datakeskusinvestointilupaukset. Ranskan kantaverkkoyhtiö RTE:llä on silti edessään rakenteellinen pullonkaula: sopimuksissa tai arvioinnissa on 9 gigawatin kapasiteetti, kun asennettua kapasiteettia on nyt vain 1,3 gigawattia.

Italiassa kantaverkkoyhtiö Ternalla on yli 50 gigawatin liittymäpyynnöt. Noin puolet niistä liittyy datakeskuksiin. Lombardia vastasi toukokuussa mahdollisesti Euroopan ensimmäisellä alueellisella datakeskuslailla, joka kaksinkertaistaa rakennusmaksut maatalousmaalla ja kieltää julkisen juomaveden käytön jäähdytykseen.

Sääntely kiristyy

EU-sääntely alkaa tavoittaa alan kasvun. Toukokuusta 2024 lähtien kaikkien yli 500 kilowatin laskentatehoa käyttävien datakeskusten, eli käytännössä muiden kuin pienimpien toimijoiden, on pitänyt raportoida vuosittain energian- ja vedenkäyttönsä. Elokuuhun 2027 mennessä datakeskuksille tulee julkinen vastuullisuusmerkintä asteikolla A–G. Komissio aikoo ehdottaa sitovia tehokkuusvaatimuksia vuoteen 2027 mennessä, mikä loisi alalle ensimmäiset vähimmäisrajat.

Sääntöjen vaikutus riippuu valvonnasta. Saksa on alkanut sakottaa toimijoita, jotka eivät raportoi. Useimmat jäsenmaat eivät ole tehneet samaa.

Suomi näyttää, miten herkkä investointitasapaino on. Puhdas sähköverkko ja kylmä ilmasto tekevät Suomesta datakeskuksille houkuttelevan maan. Kun Helsinki kuitenkin nosti datakeskusten sähköveroa, Google keskeytti suuret suunnitellut investoinnit muutamassa kuukaudessa. Samat hallitukset kilpailevat tekoälyinvestoinneista ja joutuvat rajoittamaan niiden sähkön-, veden- ja maankäyttöä. Cloud and AI Development Act antaa Euroopan datakeskusbuumille poliittisen myötätuulen, mutta sähköverkko asettaa vauhtirajan, jota direktiivi ei voi poistaa.