DAX-yhtiöt kasvattivat tulosta ja vähensivät väkeä

Saksan 40 suurinta pörssiyhtiötä tekivät toisella neljänneksellä ennätykselliset 52,6 mrd. euroa liikevoittoa. Kasvua vuodentakaisesta oli lähes 16 %. Samalla niiden henkilöstö väheni 41 000 työntekijällä (Tagesschau, Handelsblatt). Luvut eivät ole ristiriidassa keskenään. Ne kertovat, että suuret saksalaiskonsernit pystyvät tekemään rahaa maailmalla samaan aikaan kun ne vähentävät työvoimaa kotimarkkinoilla. Ero on kasvanut niin suureksi, että se alkaa muuttaa teollisuustyön rakennetta myös muualla Euroopassa.

Mistä tulos syntyy

DAX, Saksan suurten pörssiyhtiöiden osakeindeksi, ei ole sama asia kuin Saksan tehdasteollisuus. Mukana on teleoperaattoreita, vakuutusyhtiöitä, puolustusyhtiöitä ja lääketeollisuutta. Neljänneksen suurimman liikevoiton teki Deutsche Telekom, 6,9 mrd. euroa, pitkälti Yhdysvaltain T-Mobilen ansiosta. Toiseksi nousi vakuutusyhtiö Allianz 4,9 mrd. eurolla (Handelsblatt). Kuten FAZ totesi, tulosennätys ei kerro Saksan tehtaiden kunnosta. Voitot syntyvät yhä useammin liiketoiminnoissa, jotka eivät tarvitse saksalaista tuotantotyövoimaa.

Tehtaissa kuva on toinen. Autoteollisuuden työllisyys väheni vuodessa 5,8 % ja putosi 691 500 työntekijään, alimmalle tasolle sitten vuoden 2005. Koko teollisuuden työvoima supistui 2,7 % eli 5,29 miljoonaan työntekijään (Tagesschau). Autonosien toimittajilta katosi 7,6 % työpaikoista (DW). Tämä luku on erityisen tärkeä, koska alihankintaketjujen kautta sama paine siirtyy Keski-Eurooppaan.

Saksa ei korvaa sitä, mikä kuluu pois

Yritykset eivät enää sijoita Saksan toimintoihin riittävästi edes kuluvan tuotantokannan korvaamiseksi. Bundesbank kertoi toukokuussa, että kiinteiden investointien netto eli uusien koneiden ja laitteiden hankinnat vähennettynä kulumisella painui negatiiviseksi vuosina 2024 ja 2025. Näin ei ollut tapahtunut kertaakaan Saksan yhdistymisen jälkeen (Bundesbank). Hintamuutoksista puhdistetut yritysten koneinvestoinnit ovat vähentyneet vuodesta 2019.

Investointien vetäytymisen taustalla on kilpailukykyongelma. Bundesbankin arvion mukaan noin kolme neljäsosaa Saksan viimeaikaisesta vientimarkkinaosuuden menetyksestä johtuu heikentyneestä kilpailukyvystä, ei vain maailmankysynnän vaimenemisesta. Saksalaisten autojen vienti Kiinaan lähes puolittui vuosina 2021–2025 (Bundesbank). Teollisuuden sähkön hinta laski kesäkuuhun mennessä 4,2 % vuodentakaisesta (Destatis), mikä helpotti vuosien 2022–2023 energiashokin pahinta vaihetta. Kustannusrakenne ei silti houkuttele rakentamaan uutta kapasiteettia Saksaan.

Paine siirtyy Keski-Eurooppaan

Saksa on Euroopan teollisten tuotantoketjujen keskus. Lähes 28 % Puolan viennistä suuntautuu Saksaan (PAP Mediaroom). Tšekin viennistä noin kolmannes kulkee samaan suuntaan (Novinky). EKP eli Euroopan keskuspankki, joka vastaa euroalueen rahapolitiikasta, on varoittanut, että kustannuspaineet ja kysynnän heikkous leviävät näiden yhteyksien kautta nopeasti (ECB).

Romania näyttää jo, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Ajoneuvotuotanto väheni vuoden alkupuoliskolla 12,7 %, ja yli 18 000 autoteollisuuden työntekijää menetti työnsä tammikuun 2025 ja huhtikuun 2026 välillä (PSNews, ZF). Osa tehtaista saa silti uusia tilauksia. Tšekin autotuotanto kasvoi vuoden alkupuoliskolla 4,5 %, ja Škoda toimii täydellä kapasiteetilla (iROZHLAS). Unkarin ajoneuvotuotanto kasvoi kesäkuussa 21 % (HVG). Nämä ovat kuitenkin valikoituja voittoja sektorilla, joka Euroopan tasolla supistuu.

Maailmalle hajautuneet saksalaiskonsernit suojaavat kannattavuuttaan ulkomaisilla tuotoilla, kululeikkauksilla ja liiketoimintarakenteella. Saksa itse ei enää ole yhtä varma paikka seuraavalle tehtaalle, akkulinjalle tai alihankintasopimukselle. Päätös näkyy ensin konsernien investointiluvuissa ja sitten Puolan, Tšekin, Slovakian ja Romanian tehtaissa. Keski-Euroopan tuotantolaitokset voivat saada lisää työtä, kun tuotantoa siirretään. Se ei silti tarkoita turvallisia työpaikkoja, jos samat konsernit vähentävät henkilöstöä Euroopassa.