Tanska nostaa latauspisteet datakeskusten ohi

Uusi sähköauton latauspiste, lämpöpumppu ja datakeskus tarvitsevat saman perusasian: liittymän sähköverkkoon ja sähköaseman, jossa on vapaata kapasiteettia. Tanskassa vapaa tila on loppumassa.

Tanskan hallitus aikoo korvata sähköverkkoliittymien saapumisjärjestykseen perustuvan jonon etusijajärjestelmällä. Kotitaloudet, puolustus, terveydenhuolto ja sähköautojen latauspisteet nousevat jonossa ylöspäin. Ulkomaiset datakeskukset siirtyvät alemmas (Berlingske). Perustelu on yksinkertainen: luvut eivät mahdu verkkoon. Vuonna 2025 kantaverkkoyhtiö Energinet sai hakemuksia 33,5 gigawatin uudesta kapasiteetista, kertoo tanskalainen ympäristöjärjestö Danmarks Naturfredningsforening (Danmarks Naturfredningsforening). Tanskan huippukulutus on noin 7 gigawattia (Data Center Dynamics). Jonossa pyydetään siis moninkertaisesti enemmän sähkötehoa kuin järjestelmä hetkellisesti käyttää.

Sähköverkkoliittymähakemus varaa kapasiteettia jo ennen kuin hanke kuluttaa kilowattituntiakaan. Varaus voi silti sulkea muita käyttäjiä pois. Pelkät datakeskukset ovat varanneet Tanskan jonosta noin 16 gigawattia (Danmarks Naturfredningsforening). Hallitus kuvasi valintaa kotitalouksien kautta: yhden suuren datakeskuksen teholla voitaisiin käyttää 50 000 kodin lämpöpumppua tai 73 moottoriteiden latauspuistoa (Berlingske). Muotoilu on poliittinen, mutta niukkuus on todellinen.

Euroopan yhteinen pullonkaula

Tanskan ongelma näkyy eri puolilla Eurooppaa. Sähköverkot eli johdot, muuntajat ja sähköasemat ovat nousseet sekä vihreän siirtymän että digitaalisen talouden keskeiseksi pullonkaulaksi. Euroopan komission arvion mukaan Eurooppa tarvitsee noin 584 mrd. euroa verkkoinvestointeja vuoteen 2030 mennessä (European Commission). Kansallisia energiaregulaattoreita kokoava CEER varoittaa, että liittymäjonot jarruttavat samaan aikaan uusiutuvaa sähköntuotantoa, sähköautojen latausta, teollisuuden sähköistymistä ja datakeskuksia (CEER).

Irlannissa datakeskukset kuluttavat jo 22 % maan sähköstä, kun osuus oli vuonna 2015 viisi prosenttia (RTÉ). Alankomaissa noin 14 000 yritystä odottaa uutta tai vahvistettua verkkoliittymää (PONT). Italia näyttää, miksi varattu kapasiteetti ei ole sama asia kuin todellinen kysyntä. Kantaverkkoyhtiö Ternalla on kirjattuna 84 gigawatin edestä datakeskusten liittymähakemuksia, mutta vain 12 hanketta on edennyt hakemusvaiheen ohi (Il Fatto Quotidiano). Osa niukkuudesta syntyy siis todellisesta verkon rajasta, osa spekulatiivisista varauksista.

Sama niukkuus, eri sopimus

Maat hakevat ongelmaan eri vaihtokauppoja. Irlanti sallii datakeskusten liittymät, jos ne hankkivat kuuden vuoden kuluessa 80 % sähköstään uudesta irlantilaisesta uusiutuvasta tuotannosta ja suuret keskukset tuovat mukanaan omaa varavoimaa (William Fry). Alankomaissa osa käyttäjistä hyväksyy sen, että sähköä saa lähes aina, mutta ei aina. Näin sama verkko pystyy palvelemaan useampia asiakkaita. GOPACS-järjestelmä tarjoaa liittymiä, joiden saatavuus taataan 85 % ajasta pysyvän kapasiteettivarauksen sijaan (GOPACS).

Sähköautojen lataus sopii joustomalliin hyvin. Emberin arvion mukaan noin puolet EU:n sähköautoista voisi siirtää latausta ajankohtiin, jolloin uusiutuvaa sähköä on runsaasti. Autot muuttuisivat silloin verkkoa tasapainottavaksi resurssiksi eivätkä pelkäksi lisäkuormaksi (Ember).

Datakeskuksia on vaikeampi joustaa, koska palvelimet käyvät ympäri vuorokauden. Tanskan datakeskusalan järjestö Datacenter Industrien vastustaa kategorista pudotusta jonossa. Sen mukaan keskuksia pitäisi arvioida sen perusteella, tuovatko ne varastointia, joustavaa kysyntää tai paikallista sähköntuotantoa, eikä pelkän toimialaluokan mukaan (Børsen).

Kuka maksaa verkon vahvistamisen

Auki jää vaikein kysymys: kuka maksaa verkon vahvistamisen. Irlannin hallituksen tutkimusluonnos varoitti, että datakeskusten kasvuun liittyvät verkkoinvestoinnit voisivat nostaa kotitalouksien sähkölaskuja 295–644 eurolla vuosina 2025–2034. Lopullisesta julkaistusta raportista korkeammat arviot jätettiin pois (The Journal).

Luvut osuvat kotitalouksiin, koska verkkoinvestoinnit peritään verkkotariffeina eli säänneltyinä maksuina, joilla sähköverkkojen johdot ja sähköasemat rahoitetaan. Datakeskuskehittäjä voi maksaa oman sähköasemansa, mutta alueen laajemmat kantaverkkovahvistukset jaetaan kaikkien sähkönkäyttäjien kesken. Suuri käyttäjä käynnistää investoinnin. Lasku leviää koko asiakaskunnalle.

Verkkoliittymästä on hiljalleen tullut teollisuuspolitiikkaa. Hallitukset päättävät, mitkä tulevaisuuden talouden osat saavat varman sähköverkkokapasiteetin ensin ja millä ehdoilla. Kapasiteetin rakentamisen hinta päätyy kotitalouksien sähkölaskuun verkkotariffina. Laskurivillä ei lue "pilvipalvelut".