Tanska ennakoi Venäjän sabotaasia

Tanskan sotilastiedustelu arvioi 24. syyskuuta, että Venäjä lisää lähikuukausina Natoa ja länsimaita vastaan toimia, jotka jäävät sodan kynnyksen alle. Niihin kuuluvat sabotaasi ja kyberhyökkäykset (FE). Tiedustelupalvelu arvioi rajatun sotilaallisen iskun riskiä Nato-maahan pieneksi mutta kasvavaksi ja pitää täysimittaista hyökkäystä yhä epätodennäköisenä. Lähikuukausien uhkana ovat aiempaa tiheämmät iskut yhteiskunnan tarvitsemiin palveluihin. Niiden tekijää voi olla vaikea osoittaa.

Mitä Tanska odottaa lähikuukausina

Tanskan sotilastiedustelun lyhenne on FE. Se kutsuu ilmiötä hybridisodankäynniksi: painostukseksi, jossa käytetään sabotaasia, kyberhyökkäyksiä, vakoilua ja palkattuja välikäsiä avoimen sotilaallisen voiman sijaan. Tanskalaisten uutisraporttien mukaan operaatioiden odotetaan yleistyvän. Niihin voi kuulua myös tuhoisia kyberhyökkäyksiä elintärkeitä palveluja vastaan (Politiken). Kyse on FE:n ennusteista, ei jo toteutuneista iskuista.

Tanskan turvallisuuspoliisi PET on jo havainnut valmistelua maan alueella. Se kertoi 5. syyskuuta Venäjän suunnittelevan sabotaasia tanskalaisia puolustusalan yrityksiä ja Ukrainan tukemiseen liittyviä yhteyksiä vastaan (PET).

PET kertoi myös, ettei sillä ole tietoa tietystä kohteesta tai ajankohdasta. Varoitus kertoo aikomuksesta, mutta ei siitä, mihin tai milloin mahdollinen isku kohdistuisi.

Rajattu isku olisi eri riski

Rajattu isku tarkoittaisi paikallista voimankäyttöä, jolla ei pyrittäisi valtaamaan alueita. FE:n tiedotustilaisuutta käsittelevässä uutisessa mahdollisena esimerkkinä mainitaan yksittäinen pitkän kantaman isku Ukrainan tukemiseen käytettävään infrastruktuuriin (Reuters). Fyysisten vahinkojen lisäksi isku koettelisi sitä, vastaisivatko Nato-maat siihen yhdessä.

Ranskalaismedian mukaan Moskova voisi ottaa riskin, jos se uskoisi, ettei Nato vastaisi yhtenäisesti. Myös epäilyt Yhdysvaltain tuesta vaikuttavat tähän laskelmaan (Le Figaro). Kyse on FE:n arviosta Venäjän kannustimista, ei julkistetusta suunnitelmasta. FE ei anna arviolle ”pieni mutta kasvava” lukuarvoa, eikä julkisessa yhteenvedossa esitetä salassa pidettävää näyttöä arvion muutoksen taustalta.

Hyökkäys olisi riskiasteikon ääripäässä. FE ei näe merkkejä Venäjän valmistautumisesta siihen. Tiedustelupalvelun arvion mukaan valmistelu veisi vähintään kuusi kuukautta, eikä sitä olisi helppo salata (RTÉ).

Myös Venäjän naapurimaat erottavat sabotaasin hyökkäyksestä. Viron ulkomaantiedustelu arvioi helmikuussa 2026, ettei Venäjä aio hyökätä Nato-maahan seuraavan vuoden aikana (EFIS). Latvian presidentti sanoi, ettei joukkojen keskityksistä näy merkkejä hyökkäyksen valmistelusta. Hän piti silti sabotaasia ja pientä erikoisjoukkojen tunkeutumista vakavasti otettavina uhkina (LSM).

Mistä Natossa pitäisi päättää

Naton perustamissopimus antaa liittolaisille kaksi toimintatapaa. Neljäs artikla mahdollistaa neuvottelut, jos liittolainen kokee turvallisuutensa uhatuksi. Viides artikla velvoittaa liittolaiset yhteiseen avunantoon aseellisen hyökkäyksen jälkeen. Sopimus ei automaattisesti luokittele epäselviä tapahtumia (North Atlantic Treaty).

Katkennut kaapeli tai tekijättömäksi jäävä drooni-isku sijoittuu näiden väliin. Liittolaisten pitäisi ensin päästä yhteisymmärrykseen tekijästä, ennen kuin ne voisivat valita toimintatavan. Pääsihteeri Mark Rutte sanoi 24. syyskuuta, että Naton vastaukset hybriditoimintaan voivat jäädä julkisuudelta piiloon eikä niiden tarvitse jäljitellä alkuperäistä tekoa (NATO). Sabotaasi voi siis olla näkyvissä, vaikka Naton vastaus jäisi Euroopan yleisöltä piiloon.

FE on muuttanut asiantuntija-arviotaan riskistä, mutta ei ole paljastanut hyökkäyssuunnitelmaa. Ennusteen mukaan hybridivaikuttaminen voi voimistua lähikuukausina, eikä Venäjän valmistautumisesta hyökkäykseen ole merkkejä. Jos arvio pitää paikkansa, Euroopan hallitusten lähiajan tehtävä on vahvistaa puolustusta: suojata palveluja ja Ukrainaan johtavia huoltoreittejä, jotka ovat alttiimpia sabotaasille, sekä sopia nopeasti tekijästä, kun isku tapahtuu.