Harhautetut droonit vauhdittavat Baltian puolustusta

Räjähteitä kuljettanut aseistettu drooni räjähti viime viikolla Latvian maaperällä. Mikään ilmatorjuntajärjestelmä ei pysäyttänyt sitä. Kaksi päivää myöhemmin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lensi Vilnaan, lupasi 12 miljardin euron puolustuslainat ja sanoi ilmatilaloukkausten olevan "tarkoituksellinen venäläinen strategia demokraattisten yhteiskuntien horjuttamiseksi". Liettuan valtion puolustusneuvosto arvioi huomenna maan ilmapuolustuksen valmiutta. Naton Baltian ilmavalvonta on suojannut aluetta vuodesta 2004, mutta se rakennettiin venäläisten hävittäjien tunnistamiseen ja saattamiseen. Sillä ei ole vakiintunutta menettelyä ukrainalaisdrooneille, jotka Venäjän häirintä ohjaa pois reitiltään.

Ilmavalvontatehtävä kohtaa droonisodan

Ukrainalaisia taisteludrooneja on ajautunut toukokuun alusta lähtien toistuvasti Baltian ilmatilaan. Liettuan puolustusministeriö vahvisti, että molemmat maasta tänä vuonna löytyneet droonit olivat ukrainalaisia ja Venäjän elektronisen sodankäynnin harhauttamia. Mekanismi tunnetaan jo. Venäjä on kasvattanut Kaliningradin GPS-harhautusantennien verkon vuodessa kolmesta 36 yksikköön. Se riittää sokeuttamaan droonin navigoinnin ja työntämään sen länteen.

Toukokuun 19. päivänä Naton Baltic Air Policing -tehtävässä lentänyt romanialainen F-16 ampui droonin alas Viron yllä. Kyse oli ensimmäisestä tällaisesta torjunnasta liittokunnan alueella. Virolaiskomentajan mukaan onnistuminen johtui osin "suotuisasta säästä". Rauhanajan säännöt edellyttävät visuaalista tunnistamista ennen tulenkäyttöä, ja kirkas sää teki sen mahdolliseksi. Pilvisellä säällä tai yöllä sama drooni olisi todennäköisesti jatkanut matkaansa.

Baltian ilmavalvonta on yhä tarkasti rajattu valvonta- ja saattotehtävä. Tulenkäyttö edellyttää päätösketjua, joka kulkee Naton Saksassa sijaitsevan ilmaoperaatiokeskuksen kautta. Liettuan puolustusvoimien komentaja, kenraali Vaikšnoras, myönsi ongelman julkisesti. "Prosessit eivät ole riittävän nopeita", hän sanoi toimittajille (LRT, Lrytas).

Baltian kolme presidenttiä vaativat laajempaa muutosta kuin yksittäisiä korjauksia. He edellyttivät 21. toukokuuta, että Nato nostaa Air Policing -tehtävän täysimittaiseksi ilmapuolustukseksi. Se tarkoittaisi paikallisille komentajille oikeutta torjua uhkia, pysyvää hävittäjätukikohtaa ja integroituja droonintorjuntajärjestelmiä. Muutos vaatii kaikkien 32 Nato-maan hyväksynnän Pohjois-Atlantin neuvostossa, jossa jokaisella liittolaisella on veto-oikeus. Pääsihteeri Mark Rutte kutsui nykyistä järjestelmää "tehokkaaksi". Kun Viron ulkoministeri sanoi Venäjän ohjaavan drooneja tarkoituksella liittokunnan ilmatilaan, Rutte vastasi: "Minulla ei ole siitä tietoa."

Bryssel rahoittaa kalustoa. Nato johtaa torjuntoja. Järjestelmät eivät kytkeydy toisiinsa.

Von der Leyenin Vilnan-paketissa oli aitoa rahaa: SAFE-puolustuslainoja, eli EU:n uutta välinettä jäsenmaiden asehankintoihin, kaikille kolmelle Baltian maalle sekä 1,5 miljardia euroa uudelleen kohdennettuja EU:n koheesiovaroja. Koheesiovaroilla tasataan jäsenmaiden ja alueiden taloudellisia eroja, mutta nyt niitä ohjataan turvallisuuteen. Hänen vaatimuksensa "yhtenäisestä droonivaroitusjärjestelmästä" jäi silti ehdolliseksi. Komissio "voisi käynnistää" arvioinnin. Lainsäädäntöehdotusta ei seurannut. EU:n perussopimuksissa ilmapuolustus kuuluu jäsenmaille ja Natolle. Komissio voi rahoittaa hankintoja, mutta se ei voi käskeä torjuntaa.

Puolustuskomissaari Andrius Kubilius on käynnistänyt EU:n ja Ukrainan drooniallianssin sekä erillisen droonipuolustusaloitteen, jonka tavoitteena on suorituskyky vuoden 2027 loppuun mennessä. Molemmat ovat teollisen koordinaation välineitä tuotannon nopeuttamiseksi. Kumpikaan ei ratkaise operatiivista kysymystä siitä, kuka saa ampua ja mitä.

Naton itärajalle rakennetaan samanaikaisesti kuutta erillistä droonintorjunta-arkkitehtuuria: kolmen Baltian maan kansallisia järjestelmiä, Puolan 18 patterin SAN-ohjelmaa, Suomen kerroksellisia rajavalvontasensoreita sekä pohjoismaista neljän maan hankintaliittoumaa, joka virallistettiin tässä kuussa NORDEFCOssa eli pohjoismaisessa puolustusyhteistyössä. Jokainen maa hankkii omat tutkansa ja torjuntavälineensä. EU:n SAFE-lainat rahoittavat näitä kansallisia ostoja ilman yhteentoimivuusehtoja.

Jokaisen tapauksen ytimessä oleva vastuunjako on yhä auki. Ukrainalaiset droonit, joita Venäjän häirintä harhauttaa, päätyvät aseistettuina ammuksina Naton maaperälle. Naton heinäkuun Ankaran-huippukokouksen kannalta ratkaisevaa on, pitääkö Moskova lopputulosta tavoitteena vai luoko se vain olosuhteet suojatessaan omaa ilmatilaansa. Silloin 32 liittolaisen on päätettävä, riittääkö komentorakenne, joka toimi kerran hyvässä säässä hitaasti liikkuvaa kohdetta vastaan.