Lennokki räjähti Liettuassa, hälytyksistä kiistaa

Drooni räjähti 18. lokakuuta tien yllä Liettuan Pasvalysin alueella ja vaurioitti ohi ajaneen auton etuovea. Kukaan autossa olleista ei loukkaantunut (LRT). Liettua lähetti hävittäjiä ilmaan havaittuaan kohteen, mutta sen kuvaus reitistä on ristiriidassa Puolan tietojen kanssa. Viranomaiset eivät ole vielä selittäneet, miksi varoituksia annettiin vain osaan maata.

Tutkassa näkyi, tunnistamatta jäi

Liettuan asevoimien mukaan tutkat seurasivat pohjoiseen suuntaavaa tunnistamatonta kohdetta. Baltian ilmatilaa valvovat Naton hävittäjät nousivat ilmaan Šiauliaista kello 6.15 (Liettuan asevoimien tiedote).

Puolustusministeri Robertas Kaunasin mukaan sumu ja pilvet estivät lentäjiä näkemästä kohdetta. He eivät voineet ampua tunnistamatonta kohdetta. Samassa yhteydessä Kaunas piti kohtuuttomana sitä, että varoitus tavoitti vain osan maasta (LRT). Latvian asevoimien mukaan hävittäjät eivät ampuneet droonia alas, ja se saattoi räjähtää itsestään (Latvian asevoimat).

Tutka havaitsi kohteen. Viranomaisten julkiset tiedot eivät kuitenkaan vielä muodosta yhtenäistä kuvaa tapahtumista.

Kuka päätti, ketä varoitetaan

Liettua jakaa väestövaroitusten vastuun kahdelle viranomaiselle. Asevoimat päättävät, mille alueelle varoitus annetaan, ja pelastuslaitos lähettää viestin puhelimiin. Pelastuslaitoksen mukaan asevoimat pyysivät sitä kello 6.44 lähettämään keltaisen varoituksen Kaunasin lääniin ja sen jälkeen punaiset varoitukset Šiauliain ja Panevėžysin lääneihin (PAGD).

Kansallisen kriisikeskuksen aikajanan mukaan keskus vastaanotti Kaunasin lääniä koskevan viestin kello 7.00 (Delfi). Kellonajat kuvaavat eri vaiheita: toinen kertoo pelastuslaitokselle annetusta ohjeesta, toinen viestin saapumisesta toiselle viranomaiselle. Ne eivät siis välttämättä ole ristiriidassa.

Varsinainen kiista koskee varoitusaluetta. Kaunas arvosteli sitä, ettei kaikkia Puolan suunnasta mahdollisella reitillä olleita asukkaita varoitettu. Pelastuslaitos sanoo toimineensa ohjeiden mukaan. Kukaan ei ole julkaissut hälytysmääräyksiä, joista näkyisi, kuka rajasi varoitusalueen. Julkisista tiedoista käy ilmi erimielisyys, mutta niiden perusteella ei voi osoittaa menettelyvirhettä.

Latvia teki oman päätöksensä. Arvioituaan ilmatilaan tunkeutumisen todennäköiseksi se lähetti solulähetyksenä varoituksen Bauskan, Aizkrauklen ja Ogren alueille kello 7.40 ja perui sen kello 8.12. Latvian asevoimat kertoivat myöhemmin, ettei kohde koskaan saapunut Latvian ilmatilaan (Latvian asevoimat).

Puolan kautta vai ei

Liettuan ensimmäisen kuvauksen mukaan kohde lensi Puolan alueelta pohjoiseen. Kaunas pyysi Varsovaa mukaan selvitykseen. Puolan puolustusministeriö ja sotilaallista ilmapuolustusta johtava operatiivinen johto sanoivat, etteivät Puolan tutkat vahvistaneet rajanylitystä (Polskie Radio 24). Havaintojen puute ei kuitenkaan sulje ylitystä pois. Liettua ei ole julkaissut aikaleimattuja koordinaatteja, joiden perusteella sen esittämää reittiä voisi arvioida.

Illalla Kaunas esitti pidemmälle menevän arvion. Televisiohaastattelussa hän sanoi droonin olleen seurausta Ukrainan yöllisestä iskusta Pietariin. Hänen mukaansa Venäjän elektroninen häirintä oli ajanut osan drooneista pois reitiltään. Kaunas arvioi alustavasti laitteen olevan ukrainalaista mallia, mutta tutkijat etsivät yhä sen elektroniikkaa (LRT/BNS).

Kiova vastasi varovasti. Ukrainan ulkoministeriö ilmaisi pahoittelunsa yhden ukrainalaisdroonin mahdollisesta tunkeutumisesta Liettuan ilmatilaan, arvioi Venäjän häirinnän saattaneen ohjata sen reitiltään ja tarjoutui jakamaan tietoja (Reuters).

Satelliittinavigoinnin häirintä voi ohjata droonin harhaan, mutta syynä voi olla myös tekninen vika tai sää. Lentotietoja ei ole julkaistu, joten syitä ei voi erottaa toisistaan. Julkisista tiedoista ei käy ilmi, että Venäjä olisi tarkoituksella ohjannut droonin Liettuaan.

Kahden yhteistä rajaa jakavan EU- ja Nato-maan välinen epäselvyys ulottuu Pasvalysia laajemmalle. Seuraavan varoituksen välittyminen riippuu samoista sotilas- ja siviiliviranomaisten välisistä yhteyksistä. Tapauksen selvittäminen edellyttää kolmea erillistä asiakirjakokonaisuutta. Liettuan asevoimilla ja Puolan operatiivisella johdolla ovat tutkatiedot, joiden avulla reittiä voidaan selvittää. Liettuan asevoimilla, pelastuslaitoksella ja kriisikeskuksella ovat hälytysmääräykset ja vastaanottolokit, joista selviäisi, ketkä saivat varoituksen ja miksi. Liettuan tutkijoilla on talteen otettu elektroniikka, jonka avulla häirintäselitystä voi arvioida; Ukraina voi täydentää selvitystä jakamillaan tiedoilla. Ennen kuin nämä tiedot tulevat julki, reittiä, varoituksia ja Kiovan selitystä koskeva näyttö perustuu osapuolten lausuntoihin.