Drooni-isku upotti aluksen Bulgarian edustalla

Droonit iskivät varhain 6. lokakuuta kahteen kauppa-alukseen Bulgarian talousvyöhykkeellä. Toinen upposi (Bulgarian hallitus). Illalla sen miehistö oli yhä kateissa (BTA). Ukraina syyttää Venäjää, mutta Sofia sanoo, ettei tekijästä ole vielä varmuutta. Yksikään hallitus ei ole esittänyt julkisia todisteita. Bulgarialla on myös mahdollisuus pyytää Nato-liittolaiset viralliseen neuvonpitoon, mutta se ei ole tehnyt niin.

Pelastajat saapuivat paikalle, jossa Togon lipun alla purjehtinut Alfa Watan upposi noin 70 meripeninkulmaa Byalan rannikkokaupungista itään (Bulgarian hallitus). He löysivät ylösalaisin kelluvan veneen, kolme kaatunutta pelastuslauttaa ja pelastusliivejä, mutta eivät ihmisiä. Lähellä ollut lautta oli ilmoittanut nähneensä droonien osuvan alukseen.

Toinen alus, Palau-lipun alla purjehtinut Able, syttyi tuleen. Ohi kulkenut bulgarialainen lautta Dioscuria auttoi kuljettamaan kaikki aluksella olleet 18 ihmistä Varnaan. Heistä 11 oli Turkin ja seitsemän Intian kansalaisia (BTA). Yksi mekaanikko oli kriittisessä tilassa. Palovammoja oli noin 45 prosentissa hänen kehostaan (Radio Varna).

Pelastunut merimies kertoi aluksen rungon alle osuneesta iskusta (Maritime.bg). Tämän vuoksi viranomaiset epäilevät, että ilmassa lentäneen droonin lisäksi käytettiin meridroonia.

Syytöksiä ilman julkisia todisteita

Kiova on ollut syytöksissään selväsanaisin. Volodymyr Zelenskyi sanoi, ettei Ukraina tehnyt alueella operaatiota, ja kuvasi iskua Venäjän yhdistetyksi ilma- ja meridrooni-iskuksi (Ukrainan presidentinhallinto). Hänen mukaansa maiden laivastojen yhteydenpito vahvisti asian. Ukraina ei ole kertonut, mitä yhteydenpidossa selvisi, eikä julkaissut droonien osia tai laukaisureittejä.

Sofia on nimennyt mahdollisia tekijöitä mutta ei syyllistä. Pääministeri Rumen Radev sanoi droonien olleen joko venäläisiä tai ukrainalaisia. Puolustusministeri Dimitar Stoyanov kutsui iskua tahalliseksi hyökkäykseksi kauppa-aluksia vastaan, mutta sanoi, ettei tekijää voi vahvistaa: droonien osia ei ole löydetty eikä kukaan ole ilmoittautunut iskun tekijäksi (Dir.bg).

Kuvaa mutkistaa kolmas alus. Royad Mammadov syttyi tuleen ja upposi 5. lokakuuta Romanian talousvyöhykkeellä lähdettyään Ukrainan Izmailin jokisatamasta. Kaksi miehistön jäsentä kuoli ja 11 pelastettiin (Reuters). Romanian viranomaiset eivät ole kertoneet, mikä aiheutti tulipalon.

Meriturvallisuusyhtiö Ambrey pitää erittäin todennäköisenä, että Venäjä iski kaikkiin kolmeen alukseen niiden yhteyksien vuoksi Ukrainan viljanvientiin (Ambrey). Yhtiön julkisessa päivityksessä ei esitetä rahtiluetteloita tai droonien osia arvion tueksi. Moskova kertoi iskeneensä samalla viikolla muihin Odessaan matkalla olleisiin rahtialuksiin, mutta ei maininnut näitä kolmea (Interfax).

Alusten reitit tukevat arviota vain rajallisesti. Able oli lähtenyt Romanian Galațista, Alfa Watan oli matkalla Romanian Sulinaan ja Royad Mammadov oli lähtenyt Izmailista. Kaikki kolme satamaa sijaitsevat Tonavan suistossa ja palvelevat Ukrainan kauppaa. Reitit yhdistävät alukset satamiin, eivät yhteiseen lastiin tai motiiviin. Radev sanoi alustavien tietojen perusteella, että Able kuljetti vehnää (BNR). Stoyanov sanoi myöhemmin, ettei kummankaan aluksen lastista ollut varmaa tietoa.

Reitillä on silti merkitystä Euroopalle. Euroopan komission elokuisen raportin mukaan noin 40 prosenttia Ukrainan viljan ja öljykasvien viennistä kulki toukokuusta 2022 lähtien EU:n solidaarisuusväyliä pitkin. Nämä maantie- ja jokireitit ovat vaihtoehto Ukrainan omille merisatamille (Euroopan komissio). Luvut koskevat iskuja edeltävää aikaa, eivätkä kerro liikenteestä niiden jälkeen.

Sofia voi pyytää liittolaiset neuvonpitoon

Iskupaikka vaikuttaa Bulgarian toimintamahdollisuuksiin. Talousvyöhyke antaa valtiolle oikeuksia luonnonvaroihin, kuten kalakantoihin ja kaasuun, mutta se ei kuulu valtion alueeseen. Ulkomaiset alukset saavat kulkea sen kautta vapaasti. Radev katsoi, ettei Naton 4. artiklaa voi soveltaa, koska isku tapahtui merellä. Artikla antaa jokaiselle liittolaiselle mahdollisuuden pyytää muita neuvonpitoon (BNT).

Pohjois-Atlantin sopimus ei aseta tällaista ehtoa. Artiklaa sovelletaan, kun liittolainen katsoo alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen riippumattomuutensa tai turvallisuutensa olevan uhattuna. Hyökkäyksen ei tarvitse tapahtua valtion alueella (Nato). Bulgaria kertoo ottaneensa asian esiin liittolaisten kanssa. Se ei ole ilmoittanut pyytäneensä virallista neuvonpitoa.

Tutkijoiden on yhä selvitettävä, kuka iskun teki. Droonien osat ovat vain yksi mahdollinen johtolanka. Sofia voi pyytää liittolaisia neuvonpitoon milloin tahansa. Kiova ja Sofia eivät ole esittäneet julkisia todisteita droonien lähettäjästä, eikä Bulgaria ole tehnyt pyyntöä.