Kuivuus puristaa puolta Euroopasta

Cremonan kohdalla Po-joen virtaama on 193 m³/s, noin kolmannes historiallisesta keskiarvosta (Il Giorno). Luku merkitsee paljon, koska Po kastelee Italian vaurainta maatalousaluetta, pyörittää vesivoimaa ja estää meriveden nousua suistossa sisämaahan. Tonavan pinta on laskenut Romaniassa niin alas, ettei maan ainoa ydinvoimala saanut enää riittävästi jäähdytysvettä. Reinin Kaubissa, kapeassa kohdassa joka käytännössä määrittää Länsi-Saksan jokirahdin kapasiteetin, vedenpinta on painunut historiallisten pohjien alle. Sama kuivuus osuu nyt kolmeen eurooppalaiseen perusjärjestelmään yhtä aikaa. EU:n yhteinen tutkimuskeskus JRC arvioi 12. elokuuta, että kuivuus kattaa jo 50 % EU:n ja Britannian alueesta (JRC). Joet tekevät Euroopassa hiljaista teollista työtä: ne jäähdyttävät voimaloita, kuljettavat rahtia, kastelevat peltoja ja tuottavat sähköä. Kuivuus katkaisee näitä toimintoja samanaikaisesti.

Voimalat ilman riittävää jokivettä

Selvin vaurio näkyy sähköntuotannossa. Romanian Cernavodăn ydinvoimala, joka tuottaa tavallisesti noin viidenneksen maan sähköstä, pysähtyi kokonaan 13. elokuuta, kun molemmat reaktoriyksiköt menettivät riittävän jäähdytysveden Tonavasta (Le Monde, Al Jazeera). Ydinreaktori tuottaa valtavasti lämpöä. Osa muuttuu sähköksi, mutta loppu on poistettava lauhduttimien kautta virtaavalla jokivedellä. Jos vesi käy liian matalaksi ottopumpuille, laitos on ajettava alas.

Unkarin Paksin ydinvoimala näyttää saman ongelman toisesta kulmasta. Laitos tuottaa lähes puolet maan sähköstä, mutta sen teho laski elokuun alussa noin 965 megawatista 240 megawattiin, kun Tonava painui historiallisen alas. Hallitus vastasi upottamalla kivilastissa olevia proomuja ja rakentamalla joenpohjaan väliaikaisen kynnyksen, joka nostaa vedenpintaa muutamalla sentillä jäähdytysveden ottopaikan lähellä (ABC News, Telex). Ranskassa joet ovat yhä riittävän syviä, mutta jäähdytysveden palauttaminen liian lämpimänä rikkoisi vesiluontoa suojaavia lämpötilarajoja. Elokuun 12. päivään mennessä rajoitukset koskivat 13:a Ranskan 57 reaktorista, ja ympäristösyyt sekä Gravelinesin jäähdytysveden ottoaukkoja tukkineet meduusat olivat vieneet pois käytöstä ennätykselliset 20,4 % Ranskan ydinvoimakapasiteetista (Boursorama/AFP, Euronews).

Kun maa menettää halpaa ydinsähköä, se ostaa sähköä naapureiltaan Euroopan yhteisiltä sähkömarkkinoilta. Sähkö virtaa rajojen yli sinne, missä hyväksytyt ostotarjoukset ovat korkeimmat, ja hinta nousee alueilla, joilla tarvitaan kalliimpaa tuotantoa tai tuontia. Ranskan seuraavan päivän sähkön hinta nousi yhdessä päivässä 34 % ja oli 10. elokuuta 126 euroa/MWh, kertoo France Épargne. Bulgarian Kozloduyn ydinvoimala toimii yhä Tonavan Bulgarian-puoleisella osuudella, mutta siihen kohdistui poikkeuksellinen 3 500–4 000 megawatin vientikysyntä romanialaisilta ja unkarilaisilta sähkökauppiailta (Mediapool). Bulgaria toimii näin alueellisena puskurina, mutta puskurin kestävyys riippuu yhdestä ehdosta: jos myös Kozloduyn tuotantoa rajoitetaan, vientivara katoaa.

Proomut puolityhjinä, pelloille suolavettä

Reinillä Saksan hydrologinen tutkimuslaitos BfG vahvisti, että vedenpinta oli pitkillä osuuksilla saavuttanut tai alittanut matalimmat tunnetut tasot (BfG). Yksi 1 200 tonnin lastille rakennettu alus ohitti Kaubin vain 180 tonnin kuormassa (Argus Media). Kemikaaliyhtiö Covestro kertoi raaka-ainekuljetusten jo rajoittavan tuotantoa (Tagesschau). Maantie- ja rautatiekuljetukset voivat korvata osan rahdista, mutta mittakaava on hankala: 25 %:n pudotus Reinin rahdissa vastaa noin 3 miljoonaa tonnia kuukaudessa eli noin 120 000:ta ylimääräistä rekkakuormaa, joita tieverkko ei helposti niele (WDR). Saksan hallitus käsittelee matalaa vettä jo toistuvana talousriskinä (Handelsblatt).

Italian Po-altaassa kesäkastelua ruokkivat esialppien järvet ovat lähes tyhjentyneet: Maggiore on 5,3 %:ssa, Como 5,9 %:ssa ja Iseo 5 %:ssa (Il Sole 24 Ore). Merivesi on noussut Po-suistossa 20–25 kilometriä sisämaahan, mikä tekee kasteluvedestä käyttökelvotonta riisinviljelijöille, jotka ovat jo säännöstelyn piirissä (Pianura Reno). Italian vesivoimatuotanto laski heinäkuussa 14,9 % vuodentakaisesta (Affaritaliani). Se kiristää samaa sähkötasetta, jota kuivuus rasittaa jo muualla Euroopassa.

Selviytyminen ei ole sopeutumista

Jokainen maa löysi väliaikaisen ratkaisun. Unkari rakensi kynnyksen. Ranska pysyi sähkön nettoviejänä. Romania paikkasi vajetta tuonnilla. Ratkaisut nojaavat kuitenkin siihen, että jonkun muun puskuri kestää. Hätätyönä tehty jokirakentaminen nostaa vettä yhdellä ottopaikalla, mutta ei lisää virtaamaa. Lämpötilapoikkeukset pitävät voimaloita käynnissä siirtämällä rasitusta vesiekosysteemeille. Tuonti toimii vain niin kauan kuin naapurilla on ylimääräistä kapasiteettia. Eurooppa on oppinut lainaamaan puskuria kuivuuden aikana. Nyt luvut näyttävät rajan: sopeutumisen on tapahduttava ennen kuin kaikki naapurit tarvitsevat samaa joustoa yhtä aikaa.