Alankomaiden kaasuvarastoon 21 TWh:n aukko

Hollannin hallitus harkitsee kaasuvarastojen täyttötavoitteen laskemista 80 prosentista noin 65 prosenttiin. Käytännössä maan alla olisi ennen talvea noin 21 TWh vähemmän kaasua kuin nykyisellä tavoitteella (NOS). Ilmastoministeri S. van Veldhoven-Van der Meerin mukaan Euroopan komissio on pyytänyt jäsenmaita tähtäämään alempaan varastotasoon, jotta kaasun hintapaine helpottaisi. Ajatus on yksinkertainen: halvempaa kaasua nyt, pienempi puskurivara talvella.

Miksi varastojen täyttäminen nostaa hintaa

Euroopan kaasumarkkina toimii vuodenaikojen mukaan. Yhtiöt ostavat kaasua kesällä, jolloin kysyntä ja hinnat ovat yleensä alempia, pumppaavat sen maanalaisiin varastoihin ja myyvät tai käyttävät sitä talvella, kun lämmitys kasvattaa kulutusta (Tagesschau). Liiketoiminnan kannattavuus riippuu siitä, kuinka paljon nykyinen ostohinta jää alle talven odotetun myyntihinnan.

Vuonna 2026 ero on kaventunut. Kaasun hinta on jo valmiiksi korkea Hormuzinsalmen lähellä käytyjen taistelujen ja Aasian LNG-kysynnän vuoksi. LNG tarkoittaa nesteytettyä maakaasua, joka kuljetetaan säiliöaluksilla. Jos yhtiö ostaa kaasua nyt, se ei välttämättä saa kustannuksiaan takaisin talvella (Gasunie).

Kun yksityiset toimijat eivät täytä varastoja vapaaehtoisesti, valtio tulee tilalle. Hollanti on valtuuttanut valtionyhtiö EBN:n varastoimaan enintään 80 TWh kaasua, jos markkina ei hoida tehtävää (Tweede Kamer PDF). Saksa on saman ongelman edessä. Jos useat valtiot ostavat kaasua yhtä aikaa, kysyntä nostaa TTF-hintaa. TTF eli Title Transfer Facility on Hollannissa sijaitseva kauppapaikka, jonka hinta toimii Euroopan kaasun tukkumarkkinan pääviitteenä. Lokakuun TTF-sopimus kävi 31. elokuuta päivänsisäisesti 70,85 eurossa/MWh, kun hinta oli vuoden alussa noin 29 euroa/MWh (Euronews, StorageCurve).

Komissio on rakentanut sääntöihin jouston juuri tällaista tilannetta varten. EU:n kaasuvarastoasetuksen vuoden 2025 muutos säilyttää 90 prosentin oikeudellisen viitetason, mutta sallii jäsenmaille vaikeissa markkinaoloissa enintään 10 prosenttiyksikön alituksen. Komission päätöksellä alitusta voidaan kasvattaa vielä 5 prosenttiyksiköllä (EUR-Lex). Heinäkuussa komission kaasukoordinaatioryhmä arvioi, että 80 prosentin varastotaso riittää talveen (European Commission).

21 TWh:n kysymys

EU-tasolla 15 prosenttiyksikköä vastaa noin 170 TWh:ta, kun unionin varastokapasiteetti on yhteensä 1 130 TWh (Global Energy Flow). Luku on olennainen, koska varastokaasu kattaa tavallisesti 25–30 prosenttia Euroopan talvikulutuksesta (IEU Monitoring). Mitä vähemmän kaasua on varastossa, sitä vähemmän liikkumavaraa jää kylmälle jaksolle.

Euroopan puskurin kannalta ratkaisevin maa on Saksa. Sillä on noin viidennes EU:n varastokapasiteetista, mutta syyskuun alussa varastot olivat vain 53-prosenttisesti täynnä. Le Monden mukaan Saksan LNG-terminaalit pystyisivät kattamaan huippukulutuspäivänä vain hieman yli 10 prosenttia asiakkaiden tarpeesta (Le Monde, NexusEuropa). Jos Saksa menee talveen vajailla varastoilla, se kilpailee kovemmin samoista LNG-lastista. Kilpailu näkyy TTF-hinnassa, jonka myös hollantilaiset kotitaloudet maksavat.

Kuka hyötyy, kuka maksaa

Hollantilaiset kotitaloudet ovat ensimmäisenä alttiina hintamuutoksille. Oxford Economicsin mukaan kaasun tukkuhinnat siirtyvät Hollannissa kuluttajalaskuihin lähes välittömästi. Ranskassa ja Espanjassa viive on kuukausia, Saksassa lähes vuosi (Euronews). Jos alempi täyttötavoite rauhoittaa TTF-hintaa syksyllä, hollantilaiset kotitaloudet hyötyvät ensimmäisinä. Jos vajaat varastot pitävät hinnat korkeina talvella, ne myös maksavat ensimmäisinä.

Teollisuuden riski on syvempi. INESin toimitusjohtaja Sebastian Heinermann varoitti, että jos Saksan varastot pysyvät matalina ja talvesta tulee kylmä, yritykset voivat joutua leikkaamaan tuotantoa, kun kaasukustannukset nousevat liian korkeiksi (Tagesschau). Goldman Sachsin analyytikot arvioivat, että kylmä talvi ja kilpailu Aasian kanssa niukoista LNG-lasteista voisivat nostaa joulukuun TTF-hinnan yli 100 euroon/MWh. Taso olisi tarpeen, jotta eurooppalaiset ostajat maksaisivat riittävästi ohjatakseen lasteja pois Aasian satamista (RMF24).

Hollannin valtiollinen kaasuverkkoyhtiö Gasunie tiivisti valinnan suoraan. Sen 115 TWh:n tavoite oli mitoitettu kestämään ankarin talvi 30 vuoteen, ja ilman lisätoimia Hollanti olisi yhtiön mukaan "riittämättömästi valmistautunut" sellaiseen tilanteeseen (Gasunie). Päätöstä ei ole vielä tehty (NOS). Logiikka on silti selvä: alempi tavoite on ensin hintapolitiikkaa ja vasta sitten vakuutusturvan leikkaus. Kumpi puoli jää äänestäjien mieleen, riippuu tammikuun säästä.