E3 tukee neuvotteluja, NB8 droonituotantoa

Volodymyr Zelenskyi osallistui kahden vuorokauden sisällä kahteen eurooppalaiseen huippukokoukseen, joissa Ukrainan sodan päättämistä katsottiin eri kulmista. Lontoossa 7. kesäkuuta E3 eli Ranska, Saksa ja Britannia, EU-rakenteiden ulkopuolella kokoontuva kolmikko, tuki hänen ehdotustaan suorista neuvotteluista Moskovan kanssa (Élysée Palace, Euromaidanpress). Kaksi päivää myöhemmin Tallinnassa NB8, Pohjoismaiden ja Baltian kahdeksan maan epävirallinen ryhmä Islannista Liettuaan, allekirjoitti saman Zelenskyin kanssa droonien yhteistuotantosopimuksia ja sitoutui Ukrainan "peruuttamattomaan polkuun" kohti Nato-jäsenyyttä (Danish PM's Office).

Lontoon linja hakee neuvottelukanavaa Moskovaan. Tallinnan linja lähtee siitä, että Ukrainaa aseistetaan, kunnes Venäjän laskelma muuttuu.

Diplomaattinen veto

E3:n yhteislausunto asetti neuvotteluille viisi ehtoa. Niihin kuuluvat nykyisen rintamalinjan pitäminen, kansainvälisten rauhanturvajoukkojen sijoittaminen Ukrainaan sekä Venäjän varojen jäädyttäminen siihen asti, kunnes sotakorvaukset on maksettu. Emmanuel Macron on ajanut tätä asetelmaa kuukausia: eurooppalaisten pitäisi johtaa rauhanprosessia itse eikä luovuttaa sitä Washingtonille. "Tämä on eurooppalaisten rauhan ja turvallisuuden arkkitehtuuria, kun otetaan huomioon maantiede", Macron sanoi toimittajille (Le Figaro).

Berliini tukee linjaa varovaisemmin. Saksan arvio on, että Venäjä on "heikkouden asemassa" kuukausia jatkuneiden ukrainalaisten drooni-iskujen jälkeen, jotka ovat kohdistuneet sen infrastruktuuriin (FAZ).

Ongelma on perusluonteinen: Putin torjui Zelenskyin avoimen kirjeen 31. toukokuuta. E3:lla on kehikko, mutta ei neuvottelukumppania.

Sotilaallinen vastaus

Tallinnassa NB8 ei puhunut vuoropuhelusta Moskovan kanssa. Yhteisjulistus sitoo kaikki yhdeksän allekirjoittajaa puolustusteolliseen yhteistuotantoon ja vaatii, että kaikki kuusi EU-jäsenyysneuvottelujen klusteria avataan heinäkuuhun mennessä. Klusterit ovat neuvottelulukujen ryhmiä, joissa ehdokasmaa sovittaa lainsäädäntönsä EU:n sääntöihin.

Sen jälkeen tulivat konkreettiset sopimukset. Latvia allekirjoitti Ukrainan kanssa drooniteknologian siirtosopimuksen. Norja sitoutui rahoittamaan meridrooneja noin 110 miljoonalla eurolla Nansen-ohjelmansa kautta (Norwegian Government). Suomi vahvisti yhteistuotantokehyksen, joka kattaa droonit, teknologiavaihdon ja ukrainalaisten sotilasasiantuntijoiden sijoittamisen Suomen alueelle (MTV Uutiset).

Tässä asetelmassa Ukraina ei ole enää vain avunsaaja. Se on teknologiakumppani, jonka rintamalla testattua drooniosaamista NB8-maat haluavat ostaa.

Puolan tyhjä tuoli

Puola, Ukrainan suurin naapurimaa ja tärkein logistiikkakeskus, jäi kummankin huippukokouksen ulkopuolelle. Pääministeri Donald Tusk sanoi, ettei Puola kunnioita järjestelyjä, joissa se ei ole mukana, ja ehdotti E3:n laajentamista "E5:ksi" Puolan ja Italian kanssa (Wiadomości WP).

Varsovan sivuuttaminen palautuu sotilaalliseen peruskysymykseen. Puola kieltäytyi lähettämästä joukkoja Ukrainaan, ja rauhanturvaoperaatio kuuluu E3:n viiteen ehtoon. Entinen puolalaislähettiläs sanoi asian suoraan: "Sillä hetkellä, kun Puola ilmoitti, ettei se lähetä sotilaita, sen mahdollisuudet päästä mukaan putosivat nollaan" (Onet). Pääsylippu Euroopan rauhanarkkitehtuuriin on valmius panna joukkoja maahan.

Tiet Ankaraan

Molemmat linjat kohtaavat Naton huippukokouksessa Ankarassa 7.–8. heinäkuuta. NB8:n julistus vaatii liittolaisilta siellä ilmatorjuntasitoumuksia. E3 on luvannut jatkaa koordinaatiota. Se, vahvistavatko Euroopan kaksi strategiaa toisiaan vai kumoavatko ne toisensa, riippuu signaalista, jota kumpikaan kokous ei saanut aikaan: näkeekö Putin diplomaattisen kanavan jonakin muuna kuin eurooppalaisena äänenä tyhjiössä, jonka Washingtonin kääntyminen Lähi-itään on jättänyt.

Zelenskyi vaikutti viihtyvän molemmissa pöydissä. Ankarassa Euroopan pääkaupunkien on valittava, kumpaa niistä ne todella rakentavat.