E3 asetti 5 ehtoa Ukrainan rauhalle

Iso-Britannia, Ranska ja Saksa julkaisivat sunnuntaina viisi ehtoa Venäjän hyökkäyssodan päättämiselle Ukrainassa. Linjaus on Euroopan yksityiskohtaisin neuvotteluasetelma sitten täysimittaisen hyökkäyksen alun. Samalla se syntyi muodossa, joka ohittaa tietoisesti EU:n oman ulkopoliittisen koneiston.

Lontoon huippukokoukseen osallistuivat Britannian pääministeri Starmer, Ranskan presidentti Macron, Saksan liittokansleri Merz ja Ukrainan presidentti Zelenskyi. Muoto oli "E3+Ukraina". EU:n edustajia ei ollut paikalla. Muita jäsenmaita ei kutsuttu. EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas johti samana päivänä puolustusministerien kokousta Kyproksella.

Mitä ehdot vaativat

Yhteinen julkilausuma sisältää viisi vaatimusta. Ensimmäinen on välitön tulitauko. Nykyinen rintamalinja olisi neuvottelujen lähtökohta, ei pysyvä raja. Ukraina säilyttäisi oikeuden valita liittolaisuutensa, mikä viittaa suoraan mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

Kolme hallitusta lupaavat Ukrainalle oikeudellisesti sitovia turvallisuustakuita. Niihin sisältyisi monikansallinen joukko Ukrainan maaperällä, kun tulitauko pitää. Lupaus rakentuu Berliinin joulukuussa 2025 ja Pariisin tammikuussa 2026 antamien sitoumusten varaan. Venäjän keskuspankin jäädytetyt varat pidettäisiin lukittuina, kunnes Moskova maksaa sotakorvauksia (SCMP, n-tv).

Viides ehto on painavin. Rauhansopimus, joka koskee EU:n tai Naton rakenteita, vaatisi EU-maiden ja Nato-liittolaisten hyväksynnän. Käytännössä Eurooppa kirjaisi itselleen rakenteellisen veto-oikeuden mahdolliseen kahdenväliseen järjestelyyn Washingtonin ja Moskovan välillä. Trumpin ja Putinin kuukausia jatkuneiden puheluiden, toukokuussa kaatuneen tulitauon ja Venäjän omankin aselevon rikkoneiden drooni-iskujen jälkeen E3-johtajat haluavat estää tilanteen, jossa Euroopalle esitellään valmis sopimus ilman eurooppalaista vaikutusvaltaa.

Miksi kolme pääkaupunkia eikä 27

E3-muoto on olemassa, koska Britannia erosi EU:sta mutta on yhä Ranskan rinnalla yksi Euroopan suurimmista puolustusrahoittajista. Varsinainen Eurooppa-neuvoston huippukokous, jossa kaikki 27 valtion- ja hallitusten johtajaa määrittävät unionin suunnan, vaatisi yksimielisyyttä. Unkari ja Slovakia voisivat jarruttaa päätöksiä. Kolme pääkaupunkia liikkuvat nopeammin ja ehtivät asettaa kehykset ennen kuin muut vesittävät niitä.

Nopeudella on hintansa. Puola, Ukrainan tärkein itäeurooppalainen tukija ja EU:n suurin puolustusmenojen käyttäjä suhteessa BKT:hen, jäi pöydän ulkopuolelle. Muoto tekee kahdesta kolmasosasta EU:n jäsenmaita katsojia kysymyksessä, joka määrittää Euroopan turvallisuutta vuosikymmeniksi.

Merz saapui Lontooseen heikentyneestä asemasta. Kaksi viikkoa ennen kokousta Zelenskyi torjui julkisesti hänen keskeisen ehdotuksensa Ukrainan EU-tulevaisuudesta: "liitännäisjäsenyyden" ilman äänioikeutta. Zelenskyin mukaan malli olisi "epäreilu". Silti Merz allekirjoitti julkilausuman, jossa vahvistetaan Ukrainan oikeus valita liittolaisuutensa ja luvataan sitovia turvallisuustakuita. Ero Saksan kahdenvälisen tarjouksen ja yhteisen tekstin välillä kertoo, miten E3-muoto antaa heikommille kannoille suojaa vahvemman yhteiskielen sisällä.

Seuraava koe

Julkilausuma on poliittinen asiakirja. Se ei sido parlamentteja eikä luo toimeenpantavia velvoitteita. Venäjä ei ole vastannut siihen virallisesti, vaikka Putin torjui Zelenskyin ennen kokousta tekemän rauhanaloitteen epäuskottavana jo päiviä ennen tapaamista.

Todellinen testi on Ankaran Nato-huippukokous 7.–8. heinäkuuta. Siellä E3-linja kohtaa Yhdysvaltain neuvottelutavoitteet ja Turkin isäntämaan vaikutusvallan. Jos E3-muodosta tulee pysyvä, EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, eli perussopimuksiin kirjattu järjestelmä Euroopan yhteiselle ulkoäänelle, supistuu pakotteiden ja jälleenrakennuksen tekniseksi taustakoneistoksi. Poliittisen suunnan määrittäisivät kolme pääkaupunkia. Loput 24 toteuttaisivat sen.