E3-maat ohittavat EU:n Ukraina-neuvotteluissa

Ranska, Saksa ja Britannia tapaavat Volodymyr Zelenskyin sunnuntaina Downing Streetillä. Samalla käynnistyy eurooppalainen rauhanraide, joka kulkee EU:n virallisen ulkopolitiikan ohi. E3-huippukokous sivuuttaa menettelyn, jossa kaikki 27 jäsenmaata tarvitsevat yksimielisyyden ja jokaisella maalla on veto-oikeus. Kolme hallitusta pystyy siksi etenemään vauhdilla, johon EU ei instituutiona pysty.

Zelenskyi julkaisi 4. kesäkuuta avoimen kirjeen Putinille. Hän ehdotti kahdenkeskistä tapaamista puolueettomassa maassa, täyttä tulitaukoa ja kaikkien sotavankien vaihtoa kaikkiin. Putin torjui aloitteen seuraavana päivänä Pietarin talousfoorumissa ja kutsui kirjettä "röyhkeäksi". Muutaman tunnin kuluttua Élysée ilmoitti Lontoon huippukokouksesta.

Miksi Yhdysvallat jätti tilaa muille

E3-raide syntyi, koska Yhdysvaltain rauhanhanke pysähtyi. Trumpin ja Putinin viime elokuun Anchorage-huippukokouksessa hahmoteltu malli olisi edellyttänyt Ukrainalta Krimin ja Donbasin luovuttamista sekä Nato-jäsenyyden hylkäämistä. Kiova torjui ehdot. Kun viimeinen kolmikantakierros Genevessä ei tuottanut tulosta, ulkoministeri Rubio myönsi prosessin "pysähtyneen". Trump kommentoi Zelenskyin ja Putinin kirjeenvaihtoa 5. kesäkuuta sanomalla: "Hoitakoot itse".

Berliinin mukaan ikkuna vuoropuhelulle Venäjän kanssa on "hitaasti avautumassa", mutta yhteydenpito Washingtoniin pysyy "ohjaavana periaatteena". Muotoilu kertoo, ettei Saksa ilmeisesti ole saanut Yhdysvalloilta selvää lupaa edetä.

Huoneen ulkopuolelle jätetyt maat

E3:n nopeus on jättänyt sivuun maat, joihin sodan lopputulos osuu suoraan. Puola, EU:n suurin itäinen jäsenmaa ja Euroopan suurin puolustusmenojen käyttäjä suhteessa talouteensa, seurasi raportteja, joiden mukaan Saksan ulkopoliittinen neuvonantaja saattaisi hakea suoraa yhteyttä Putinin lähettilääseen konsultoimatta Varsovaa. Puolalaiset analyytikot varoittivat yhteisymmärryksestä Venäjän kanssa "Saksan ja Venäjän federaation välissä olevien maiden päiden yli".

Italian ulkoministeri Tajani arvioi, ettei "kenenkään etu ole pitää maatamme johtoryhmän ulkopuolella". Pääministeri Meloni jätti silti väliin jopa EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksen 5. kesäkuuta ja valitsi muistopostimerkin esittelyn.

Baltian maat jakavat Puolan ärtymyksen. Viron presidentti Karis varoitti antamasta Putinille "minkäänlaista pelastusrengasta tai toivonkipinää siitä, että hyökkäys voi kannattaa". Tallinna torjui liittokansleri Merzin toukokuussa esittämän Ukrainan "assosioidun jäsenyyden", jota Zelenskyi itse kutsui "epäreiluksi", ja vaati täysiä jäsenyysneuvotteluja.

Mitä Moskova haluaa

Putinin esiintyminen Pietarin foorumissa viittaa siihen, että hän haluaa kahdenväliset neuvottelut Washingtonin kanssa ja valmiin sopimuksen Euroopan eteen. Hän kehui Anchoragen mallia, vaati Ukrainaa hyväksymään ehdot ennen tapaamista ja kehotti venäläissotilaita sivuuttamaan Zelenskyin kirjeen: "tehkää työnne, veljet." Venäjän lähettiläs Dmitrijev syytti Eurooppaa yrityksestä "suistaa raiteilta" Yhdysvaltain ja Venäjän välinen kanava.

E3:n tarkoitus on estää juuri tällainen lopputulos. Putinilla on silti vähän syitä tarttua kolmen eurooppalaisen hallituksen tarjoukseen, jos hän voi odottaa Trumpia. Myös E3:n yhtenäisyys rakoilee jo. Merzin kansliapäällikkö jarrutti julkisesti liittokanslerin neuvottelupuheita 5. kesäkuuta vain tunteja sen jälkeen, kun Merz oli niitä edistänyt.

Péter Magyarin johtama Unkarin uusi hallitus on poistanut veto-oikeudet, jotka estivät Ukrainan EU-jäsenyysneuvottelujen etenemistä, ja vapauttanut jäädytettyjä eurooppalaisia puolustusvaroja. Se kääntää Viktor Orbánin vuosien jarrutuslinjan. Yhden esteen poistuminen ei ratkaise perusristiriitaa. E3 voi liikkua nopeasti juuri siksi, että se ohittaa yksimielisyyssäännön, joka antaa Puolalle, Baltian maille ja muille jäsenmaille äänen. Huoneen ulkopuolelle jäivät maat, jotka ovat lähimpänä etulinjaa.