EKP kiristää energiatukien päättyessä

Euroalueen pohjainflaatio, josta on poistettu energian ja ruoan kaltaiset nopeasti heiluvat hinnat, hidastui huhtikuussa 2,2 prosenttiin. Sopimuspalkkojen nousu vaimeni 3,0 prosentista 2,6 prosenttiin (ECB Wage Tracker). Silti Euroopan keskuspankki valmistautuu kiristämään rahapolitiikkaa. EKP:n neuvoston odotetaan nostavan 11. kesäkuuta talletuskorkoa, euroalueen rahoitusolojen keskeistä viitekorkoa, 2,00 prosentista 2,25 prosenttiin (ECB). Markkinoilla koronnoston todennäköisyydeksi hinnoitellaan 80–91 prosenttia (Euronews).

Kokonaisinflaatio näyttää ensisilmäyksellä huolestuttavalta. Italiassa inflaatio nousi toukokuussa 3,2 prosenttiin (ISTAT), ja Espanjassa se pysyi samalla tasolla (INE). Syy ei kuitenkaan ole eurooppalaisessa kysynnässä vaan Hormuzinsalmessa. Maaliskuun alusta suljettuna ollut salmi on pitänyt Brent-raakaöljyn hinnan noin 109 dollarissa barrelilta. EKP arvioi itse, että energiasokki lisää kokonaisinflaatiota noin yhden prosenttiyksikön (ECB). Ilman sitä euroalue olisi lähellä EKP:n omaa 2 prosentin tavoitetta.

Koronnosto ei avaa laivaväyliä

Korkojen nostaminen hillitsee kulutusta ja investointeja, koska lainaaminen kallistuu. Se toimii, kun ongelmana on liian vahva kysyntä. Nyt ongelmana on öljyn tarjontarajoite. Ohjauskoron nosto ei lisää raakaöljyn tuotantoa, ohjaa tankkereita uusille reiteille eikä poista sotariskivakuutusten 13–16 dollarin barrelikohtaista lisähintaa, joka voi säilyä kuukausia myös tulitauon jälkeen.

EKP:n perustelu on ennaltaehkäisevä. Se haluaa estää energiahintojen valumisen palkkoihin ja sitä kautta pysyvämmäksi inflaatioksi. Johtokunnan jäsen Isabel Schnabel sanoi kesäkuun koronnostoa "välttämättömäksi", vaikka Lähi-idän konflikti ratkeaisi nopeasti (Bloomberg). Kotimaisiin palkkapaineisiin herkimmin reagoiva palveluinflaatio hidastui kuitenkin huhtikuussa 3,3 prosentista 3,0 prosenttiin (Eurostat). Myös palkkakehitys vaimenee. EKP:n pelkäämä kierre ei ole alkanut.

Kesäkuun kaksoiskiristys

Koronnosto osuu samaan kuukauteen energiaverotukien päättymisen kanssa. Päätöksiä ei ole sovitettu yhteen euroalueen tasolla. Espanjassa sähkön arvonlisävero, EU-maiden yleinen kulutusvero, palautui 1. kesäkuuta 10 prosentista 21 prosenttiin. Se lisää kotitalouksien sähkölaskuja 10–20 eurolla kuukaudessa (Endesa). Italiassa polttoaineveron alennus päättyy 6. kesäkuuta. Saksassa Tankrabatt eli polttoaineveron alennus päättyy 30. kesäkuuta ja nostaa pumppuhintoja arviolta 17 senttiä litralta (WiWo). Kolmen suuren eurotalouden kotitalouksille tulee samassa kuussa sekä korkeammat energialaskut että kalliimmat lainat.

Asuntolainat tekevät vaikutuksesta nopean. Portugalissa tavallisen 150 000 euron lainan kuukausierä voi nousta jopa 60 eurolla (ECO). Espanjassa vaihtuvakorkoisten lainojen maksajat maksavat arviolta noin 65 euroa enemmän kuukaudessa (Kelisto). Italiassa vaihtuvakorkoisten lainojen nousu on samaa luokkaa, 60–70 euroa (Teleborsa).

Saksa näyttää, miten kömpelö yhteinen korkopolitiikka voi olla. Sen kokonaisinflaatio on vain 0,6 prosenttia, mutta talous on ennätyksellisen pitkässä taantumassa. Talousasiantuntijoiden neuvosto laski Saksan vuoden 2026 kasvuennusteensa 0,5 prosenttiin (WiWo). Saksa saa rahapolitiikan kiristyksen, joka vastaa paremmin Italian ja Espanjan tilannetta. Niissä hinnat nousevat yli viisi kertaa nopeammin.

Vuoden 2011 kysymys

EKP on ollut vastaavassa tilanteessa aiemmin. Vuonna 2011 pääjohtaja Jean-Claude Trichet nosti korkoja kahdesti raaka-ainehintojen vauhdittaman inflaation takia. Euroalueen velkakriisi syveni. Hänen seuraajansa perui molemmat koronnostot muutamassa kuukaudessa (PitchBook). Nyt Italian valtionlainojen korkoero Saksaan on 75 korkopistettä eli 0,75 prosenttiyksikköä (Borsa Italiana). Taso on toistaiseksi hallittava. BNP Paribas ennustaa kuitenkin syyskuuhun mennessä kolmea koronnostoa, yhteensä 0,75 prosenttiyksikköä, jolloin talletuskorko nousisi 2,75 prosenttiin (FXStreet).

EKP:n pirstoutumissuoja TPI, vuonna 2022 luotu väline markkinapaineeseen joutuneiden maiden joukkolainojen ostamiseksi, ei ole koskaan ollut käytössä (ECB). Kolme peräkkäistä koronnostoa Saksan taantuman keskellä olisi kova tapa testata, toimiiko se.