EKP nosti talletuskoron 2.25%:iin

EKP kiristää rahapolitiikkaa tilanteessa, jossa energiasokki on alkanut näkyä laajemmin hinnoissa. Euroopan keskuspankki nosti 11. kesäkuuta talletuskoron, eli koron jonka pankit saavat EKP:hen tallettamilleen varoille, 2,25 prosenttiin. Samalla nousivat muut keskeiset ohjauskorot. Päätös tulee voimaan 17. kesäkuuta ja on EKP:n ensimmäinen koronnosto sitten vuoden 2023, ilmenee EKP:n korkopäätöksestä ja Idealistan samana päivänä julkaisemasta asuntolainaraportista. Korkojen nosto ei lisää energian tarjontaa. Sillä voidaan vain yrittää estää energiakustannusten muuttuminen pysyvästi laajaksi hintojen nousuksi.

Eurostatin pika-arvio oli jo näyttänyt, että euroalueen inflaatio oli toukokuussa 3,2 %. Pohjainflaatio, josta on poistettu herkästi vaihtelevat energian ja ruoan hinnat, oli 2,5 %. Se oli EKP:lle varoitusmerkki: hintapaine ei enää rajoittunut polttoaineisiin. EKP:n asiantuntijat arvioivat kesäkuun eurojärjestelmän ennusteissa, että inflaatio on 3,0 % vuonna 2026 ja 2,3 % vuonna 2027. Energian hintainflaation arvioidaan saavuttavan huippunsa myöhemmin tänä vuonna.

Sama korko, eri välittymiskanavat

Päätös alkaa vaikuttaa pankkijärjestelmässä. Pankit saavat enemmän tuottoa EKP:hen pysäköidylle rahalle, maksavat enemmän keskuspankkirahoituksesta ja hinnoittelevat lainoja uudelleen Euriborin ympärille. Euribor on viitekorko, jota käytetään monissa vaihtuvakorkoisissa sopimuksissa. Vaikutus siirtyy asuntolainoihin, yritysluottoihin, joukkolainakorkoihin ja hitaammin myös säästäjille maksettaviin talletuskorkoihin.

Rahoitusmarkkinat olivat jo hinnoitelleet rahapolitiikan kiristymistä. EKP:n huhtikuun pankkikorkotilastojen mukaan uudet yrityslainat maksoivat 3,62 % ja uudet asuntolainat 3,44 %. Kesäkuun koronnosto lisää kustannusta lainamarkkinaan, joka oli jo liikkunut ylöspäin.

Eurooppa ei kuitenkaan saa yhtä EKP-korkoa samalla tavalla. Portugalissa ja Espanjassa suurempi osa kotitalouksista on alttiina vaihtuvakorkoisille asuntolainoille, joten rasitus näkyy, kun lainat tarkistetaan Euriborin mukaan. Saksassa pitkät kiinteäkorkoiset asuntolainat suojaavat monia nykyisiä velallisia, mutta uudet ostajat ja rakennusrahoitus kohtaavat silti korkeammat kustannukset.

Tanska ei kuulu euroalueeseen, mutta se ei ole EKP:n vaikutuspiirin ulkopuolella. Kiinteä valuuttakurssijärjestelmä tarkoittaa, että Nationalbanken seuraa yleensä EKP:n liikkeitä puolustaakseen kruunun sidosta euroon. EKP:n päätöksen jälkeen tanskalaisesta 0,25 prosenttiyksikön koronnostosta 1,85 prosenttiin kerrottiin Devdiscoursen välittämässä uutisoinnissa.

Velalliset tuntevat päätöksen ensin

Ensimmäisiä häviäjiä ovat kotitaloudet ja yritykset, joiden velan korko tarkistuu nopeasti. Irlannissa RTÉ kertoi, että EKP:n 0,25 prosenttiyksikön koronnosto vaikuttaisi noin 110 000 tracker-asuntolaina-asiakkaaseen ja lisäisi 300 000 euron, 25 vuoden lainan kuukausierää noin 37 eurolla. Tracker-lainan korko liikkuu suoraan viitekoron mukana, joten lasku muuttuu nopeasti.

Portugalissa mekanismi on sama. Jornal Económicon juttu DECOn laskelmasta nosti 150 000 euron esimerkkilainan kuukausierän 676,58 eurosta 697,74 euroon. Espanjassa HelpMyCash arvioi, että 150 000 euron asuntolaina kallistuisi noin 58 euroa kuukaudessa.

Uudet ostajat kohtaavat kiristyksen jo ennen allekirjoitusta. HelpMyCashin korko-opas arvioi keskimääräisten kiinteäkorkoisten asuntolainatarjousten olevan noin 2,85 prosentissa. Idealistan asuntomarkkinaraportin mukaan monet tuetut kiinteäkorkoiset tarjoukset olivat jo yli 3 prosentissa. Keskuspankkipäätös muuttuu tässä kohtaa pienemmäksi asunnoksi, lykkääntyväksi ostoksi tai kokonaan peruuntuvaksi hankinnaksi.

Yrityksissä sama laskutoimitus saa vähemmän huomiota. Vaihtuvakorkoiset lainat, tililimiitit ja käyttöpääomarahoitus hinnoitellaan uudelleen nopeammin kuin pitkä kiinteäkorkoinen velka. Pienemmät yritykset tuntevat tämän selvemmin, koska niiden kassapuskurit ovat ohuemmat ja pääsy joukkolainamarkkinoille heikompi.

Pankit ovat kaupan toisella puolella. Korkojen nousu voi kasvattaa lainatuottoja ennen kuin pankit nostavat täysimääräisesti säästäjille maksettavia talletuskorkoja. Saksalaiset markkinatiedot osoittivat, että rakennuslainojen marginaalit suhteessa Pfandbriefeihin, eli katettujen joukkolainojen rahoitusviitteeseen, levenivät huhtikuussa 2–12 korkopistettä. Yksi korkopiste vastaa 0,01 prosenttiyksikköä.

Yksi väline, monta taloutta

EKP nostaa korkoja heikkoon talouteen hillitäkseen tarjontasokkia, jota se ei hallitse. Sen omassa rahapoliittisessa lausunnossa euroalueen reaalisen BKT:n, eli inflaatiokorjatun talouskasvun, ennustettiin olevan vain 0,8 % vuonna 2026. Kyse ei ole ylikuumentuneesta nousukaudesta, jota pitäisi jäähdyttää.

Seuraavat merkit näkyvät Portugalin, Espanjan ja Irlannin asuntolainojen tarkistuksissa, Saksan uusien lainojen hinnoittelussa, pankkien talletuskoroissa ja Tanskan jatkoliikkeissä. Yhtä EKP-korkoa työnnetään nyt hyvin erilaisten kansallisten taseiden läpi. Taloudellinen kysymys on, hidastaako yksittäinen väline inflaatiota ennen kuin se vahingoittaa lisää juuri niitä velallisia, jotka ovat jo lähimpänä rajaa.