EKP:n 2.25% koronnosto osuu tukien loppuun

Kolme euroalueen hallitusta purkaa energian hintatukia samoina viikkoina, kun Euroopan keskuspankki EKP valmistautuu nostamaan lainarahan hintaa. EKP päättää rahapolitiikasta 20 euromaassa, mutta samanaikaiselle tukien alasajolle ei ole EU-tason koordinaatiota.

Espanjassa kotitalouksien sähkövero nousi 1. kesäkuuta 10 prosentista 21 prosenttiin (SpainEnglish). Italia puolitti dieselin veroalennuksen 22. toukokuuta ja poistaa sen kokonaan 6. kesäkuuta mennessä (Il Sole 24 Ore). Saksassa polttoaineveron alennus päättyy 30. kesäkuuta, eikä SPD kannata jatkoa (Handelsblatt). EKP:n odotetaan 11. kesäkuuta nostavan talletuskorkonsa 2,00 prosentista 2,25 prosenttiin. Markkinat hinnoittelevat koronnoston todennäköisyydeksi 77 prosenttia (Polymarket). Hallitukset toimivat kotimaisen politiikan ehdoilla. EKP toimii inflaatiologiikkansa mukaan. Lasku osuu silti samoihin kotitalouksiin samaan aikaan.

Ennusteeseen nojaava koronnosto

EKP perustelee koronnostoa niin sanottujen toisen kierroksen vaikutusten torjumisella. Riski on, että kallis energia siirtyy palkkoihin ja laajemmin hintoihin, jolloin väliaikainen sokki muuttuu sitkeämmäksi inflaatioksi. Kokonaisinflaatio nousi huhtikuussa 3,0 prosenttiin maaliskuun 2,6 prosentista. Taustalla oli energian 10,9 prosentin vuosinousu (Eurostat).

Pohjadata vie toiseen suuntaan. Pohjainflaatio, josta energia ja ruoka on poistettu, hidastui 2,2 prosenttiin edelliskuun 2,3 prosentista (Eurostat). Sopimuspalkat nousevat 2,6 prosentin vauhtia, kun vuonna 2025 tahti oli 3,0 prosenttia (ECB Economic Bulletin). EKP:n pelkäämä palkka-hintakierre ei ole alkanut.

Kiristämistä näkyvimmin ajava Isabel Schnabel sanoi asian suoraan: "Läpi katsominen ei ole enää vaihtoehto." Hänen mukaansa korkoja pitäisi nostaa, vaikka Iranin kanssa syntyisi rauhansopimus (Bloomberg, RTE). EKP yrittää estää inflaation leviämisen ennen kuin leviäminen näkyy toteutuneissa luvuissa. Perusteena ovat yritysten odotuskyselyt, eivät jo käynnistyneet vaikutukset.

Tukiloukku

Christine Lagarde on vaatinut hallituksilta energiatukia, jotka ovat "väliaikaisia, kohdennettuja ja räätälöityjä" (EKP:n lehdistötilaisuus). Laajat polttoainealennukset pitävät hänen mukaansa kysyntää yllä ja pakottavat EKP:n kiristämään rahapolitiikkaa kovemmin. Kun hallitukset noudattavat ohjetta ja poistavat tuet, hintojen nousu kiihdyttää mitattua inflaatiota. Se antaa EKP:lle uuden perusteen koronnostoon.

Italia näyttää ongelman. Diesel nousi yli 2 euroon litralta, kun valmisteveroalennus puolitettiin (Teleborsa). Valtiovarainministeri Giorgetti kutsui kahden viikon jatkoa "tilapäisratkaisuksi". Espanjassa sähköveron palauttaminen lisää tavalliseen sähkölaskuun arviolta 8–10 euroa kuukaudessa (The Spanish Eye). Korotukset näkyvät kesä- ja heinäkuun inflaatioluvuissa, jolloin haukkamainen linja saa jälkikäteen tukea tilastoista.

Yksi korko, kaksikymmentä asuntomarkkinaa

Koronnosto osuu kovimmin Etelä-Eurooppaan. Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja Kreikassa suuri osa vanhoista asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia ja sidottu euriboriin, pankkien väliseen markkinakorkoon, joka seuraa EKP:n rahapolitiikkaa. Euribor nousi toukokuussa 2,82 prosenttiin, kun vuotta aiemmin se oli 2,08 prosenttia (EFE). Espanjalaiskotitalous, jonka 150 000 euron vaihtuvakorkoinen asuntolaina tarkistetaan nyt, maksaa noin 60 euroa enemmän kuukaudessa (Rankia).

Saksa on pitkälti suojassa. Saksalaisissa asuntolainoissa korko lukitaan yleensä 10–15 vuodeksi. Sama EKP:n päätös, joka kiristää madridilaisperheen taloutta, tuntuu Münchenissä vain vähän. Energiatukia menettävät maat ovat samalla maita, joissa asuntolainat reagoivat eniten korkojen nousuun. Kesäkuun isku keskittyy Etelä-Euroopan kotitalouksiin, kun pohjoinen jää suhteellisesti sivummalle.

Eurostat julkaisee toukokuun inflaatioluvut 2. kesäkuuta. Ne ovat viimeiset tiedot ennen EKP:n korkopäätöstä. Jos pohjainflaatio pysyy 2,2 prosentissa tai sen alla, EKP nostaa korkoja ennustetun palkka- ja hintakierteen vuoksi, ei siksi että kierre olisi jo alkanut. EKP:n pääekonomisti Philip Lane on myöntänyt, että "suotuisin skenaario" väliaikaisesta energiasokista näyttää aiempaa epätodennäköisemmältä (EKP:n puhe). Jos arvio osuu harhaan, EKP kiristää rahapolitiikkaa hidastuvaan talouteen ongelman vuoksi, joka oli jo laimenemassa.