Energiaverotuet päättyvät, inflaatio 3.2%

Madridilainen kotitalous maksoi sähköstä tässä kuussa noin 8-10 euroa aiempaa enemmän. Espanja palautti sähkön arvonlisäveron 10 prosentista 21 prosenttiin 1. kesäkuuta ja päätti kriisileikkauksen, jolla kuluttajia oli suojattu Iranin kriisin nostamilta energianhinnoilta (El Español). Sama kehitys näkyy muualla Euroopassa. Italian polttoainevalmisteveron alennus päättyy 6. kesäkuuta. Saksan polttoaineveron kevennys päättyy 30. kesäkuuta. Tukien purku osuu hetkeen, jolloin euroalueen inflaatio nousi toukokuussa 3,2 prosenttiin huhtikuun 3,0 prosentista (Eurostat).

Palvelut kiihdyttävät inflaatiota

Energian hinnannousu muuttui huhtikuusta toukokuuhun vain vähän, 10,8 prosentista 10,9 prosenttiin. Inflaation uusi paine tuli palveluista: ravintoloista, vuokrista, vakuutuksista ja parturikäynneistä. Palveluinflaatio nousi 3,0 prosentista 3,5 prosenttiin. Pohjainflaatio eli energiaa ja ruokaa vaihtelevampina erinä pois laskeva mittari nousi 2,2 prosentista 2,5 prosenttiin (EKP).

Keskuspankki ei juuri voi vaikuttaa öljyn maailmanmarkkinahintaan. Palveluinflaatio on toinen asia. Siinä näkyvät kotimaiset palkat, vuokrat ja yritysten kustannukset, joihin korkopolitiikan on tarkoitus purra. EKP:n pääekonomisti Philip Lane arvioi, että "vaikka alkuperäinen energiasokki kääntyisi takaisin, toisen kierroksen vaikutukset pysyvät kanssamme vielä jonkin aikaa" (Investing.com).

Kuka maksaa laskun

Euroalueen keskiarvo peittää suuret erot. Liettuassa inflaatio oli 5,1 prosenttia, kun diesel kallistui 39,3 prosenttia. Maa tuo kaiken öljynsä ulkomailta eikä tue polttoaineen hintaa (LRT). Saksassa väliaikainen polttoaineveron alennus painoi inflaation 2,6 prosenttiin, vaikka Bundesbankin arvion mukaan tuki laskee lukua yksin noin 0,25 prosenttiyksikköä (Handelsblatt).

Ero näkyy vielä selvemmin palkoissa. Saksassa työntekijöiden reaaliansiot kasvoivat vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä 1,8 prosenttia, kun 4,1 prosentin nimelliskorotukset ylittivät inflaation (Destatis). Espanjassa palkansaajilla ei ole samaa puskuria. Työehtosopimusten korotukset olivat keskimäärin 2,94 prosenttia, alle inflaation, ja vain 30 prosentilla sopimusten piirissä olevista työntekijöistä on automaattinen elinkustannuslauseke (Europa Press). Italiassa ja Kreikassa asetelma on samankaltainen. Ostovoima heikkenee joka kuukausi, kun palkat eivät pysy hintojen mukana.

Hallitukset rakensivat veronalennukset hätätoimiksi Hormuzinsalmen häiriön jälkeen, kun öljy nousi noin 105-111 dollariin barrelilta (SEB). Julkistalouden hinta on ollut suuri. Euroopan komission mukaan jäsenmaiden sitomat tukitoimet ylittävät 14,5 miljardia euroa, ja niistä 72 prosenttia on kohdentamattomia (Euroopan komissio). Nyt budjetit pakottavat perääntymään. Italian ympäristöministeri sulki pois polttoainevalmisteveron alennuksen jatkamisen (Sky TG24, Askanews). Espanjalainen Funcas arvioi, että inflaatio voi nousta 4 prosenttiin kesän aikana, jos tuet poistuvat kokonaan ja öljy pysyy kalliina (Funcas).

Toukokuun inflaatioluku hyötyi vielä verosuojista. Kesä- ja heinäkuun luvut näyttävät niiden poistumisen. Taloustieteessä kyse on tasovaikutuksesta: tilastollisesta hypystä, joka syntyy alennusten päättymisestä eikä uudesta hintapaineesta.

Markkinat hinnoittelevat 85-91 prosentin todennäköisyyden sille, että EKP eli 20 euromaan korkoja määräävä Euroopan keskuspankki nostaa talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 2,25 prosenttiin 11. kesäkuuta (VT Markets). Jopa Kreikan keskuspankin pääjohtaja Yannis Stournaras, joka kuuluu EKP:n neuvoston varovaisimpiin ääniin, on pitänyt koronnostoa "väistämättömänä uskottavuussyistä" (Bloomberg).

Jos 3,5 prosentin palveluinflaatio kertoo palkkojen seuraavan energiakustannuksia, odottaminen kasvattaa riskiä, että hintojen nousuodotukset asettuvat pysyvästi korkeammalle. Vastapuolella on heikko talous. Euroalueen BKT kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä vain 0,2 prosenttia (EKP), ja kuluttajaluottamus on -19, lähellä matalinta tasoaan sitten joulukuun 2022 (Trading Economics). Korkojen nosto puristaa kotitalouksia kahdesta suunnasta: energialaskut kasvavat ja asuntolainat kallistuvat. EKP nosti korkoja tarjontasokin keskellä myös Jean-Claude Trichet’n kaudella vuonna 2011 ja perui linjan muutamassa kuukaudessa, kun velkakriisi syveni. Tukien poistuminen voi heikentää kysyntää jo itsessään. Madridin ja Rooman ostovoimansa menettävät työntekijät eivät päätä korkotasosta.