EPPO tutkii Bulgarian rautatiesopimuksia

Bulgarian liikenneministeri Georgi Peevin mukaan Euroopan syyttäjänvirasto EPPO tutkii 17:ää rautatiesopimusta, jotka allekirjoitettiin vuosina 2019–2021. EPPO on EU:n rikosoikeudellinen syyttäjävirasto asioissa, joissa epäillään EU-varojen väärinkäyttöä. Peevin mukaan Bulgarian valtion rautatieinfrastruktuuriyhtiö NKZHI otti noin 765 miljoonan euron sopimusvastuut ilman varmistettua rahoitusta (24 Chasa, Boulevard Bulgaria).

Julkisten tietojen perusteella todettu ongelma ei vielä ole rikos. Kyse on siitä, että valtionyhtiö solmi sopimuksia, joihin sillä ei ollut rahoitusta. Rikostutkinnan varsinainen kysymys on, katosiko tai vaarantuiko samalla EU-rahaa.

EPPO ei ole itse vahvistanut tutkintaa (Fakti). Tieto perustuu Peevin julkisiin lausuntoihin ja bulgarialaismedioiden raportointiin. Ministeri kuitenkin kertoi asiasta oma-aloitteisesti, nimesi sopimusten määrän ja sanoi ministeriön tekevän täyttä yhteistyötä syyttäjien kanssa. Asetelma muistuttaa uuden hallinnon yritystä avata edeltäjiensä päätöksiä, ei syyttäjävirastosta tullutta vuotoa.

Jos rikkomuksia vahvistetaan, Bulgaria voi joutua palauttamaan varoja tai menettää rahoitusta yli 400 miljoonan euron arvosta siihen liittyvissä EU-hankkeissa (BNR News, Fakti). Vielä ei tiedetä, mikä EU:n rahoitusohjelma on vaarassa. OLAF, EU:n hallinnollinen petostentorjuntavirasto, tarkastaa erikseen kahta kalustotoimitussopimusta.

EU-syyttäjä toimii kansallisten tuomioistuinten kautta

EPPO ei ole EU:n poliisi. Sen strateginen johto on Luxemburgissa, mutta jutut etenevät jäsenmaissa eurooppalaisten delegoitujen syyttäjien kautta. He käyttävät kansallista poliisia, kansallisia tuomioistuimia ja kansallisia todistelusääntöjä (EPPO, asetus 2017/1939). Bulgariassa EU:n syyttäjäketju voi ottaa komentoonsa jutun, joka koskee EU-rahaa, mutta käytännön tutkinta ja oikeuskäsittely nojaavat bulgarialaisiin viranomaisiin.

Tämä sekamalli on rautatiejutussa olennainen. EPPO voi ohjata tutkintaa ja vähentää riskiä, että tapaus haudataan kansallisesti. Se ei kuitenkaan voi jälkikäteen korjata puutteellisia hankinta-asiakirjoja tai kadonneita dokumentteja. Vuonna 2024 EPPO käsitteli 6 547 rikosilmoitusta ja arvioi niihin liittyvien vahinkojen ylittävän 24,8 miljardia euroa, viraston vuosikertomuksen mukaan. Summat ovat epäiltyjä vahinkoja, eivät todistettuja menetyksiä. Epäilyn ja oikeudessa kestävän näytön väliin moni tapaus kaatuu, varsinkin jos alkuperäisiä asiakirjoja ei ole laadittu tarkastusta varten.

Ero EPPO:n ulkopuolisiin maihin kertoo, miksi jäsenyydellä on merkitystä. Mukana olevat maat altistuvat epämukaville tutkinnille, mutta saavat syyttäjäkanavan, joka on osin irti kotimaan poliittisesta ohjauksesta. Ulkopuolelle jääneissä maissa, kuten Unkarissa, epäilty EU-varojen väärinkäyttö jää yksin kansallisten syyttäjien käsiteltäväksi (EPPO:n osallistuvat valtiot).

Toteutusketju pettää

Bulgarian rautatiejuttu näyttää ongelman, joka ei rajoitu yhteen maahan. Poliittinen päätös myöntää rahoitusta on vasta alku. Sen jälkeen tulevat hankinnat, luvat, rahoituksen varmistaminen, toimitukset ja tarkastusjälki. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on toistuvasti huomauttanut puutteista järjestelmissä, joiden pitäisi havaita ja seuraamuksellistaa EU-rahaan kohdistuvia petoksia (ECA). EPPO on puolestaan tehnyt koordinoituja ratsioita useissa jäsenmaissa EU-varojen tutkintojen yhteydessä (Euronews). Romaniassa on samaan aikaan varoitettu, että maa voi menettää miljardeja elpymisvaroja, jos hankkeet eivät täytä EU:n maksuaikatauluja (Libertatea).

Hanke voi läpäistä muodollisen kansallisen hyväksynnän, vaikka olennaisin kysymys jää käsittelemättä: oliko rahankäytölle todellinen edellytys? Bulgarian tapauksessa kysymys oli poikkeuksellisen yksinkertainen. Oliko sopimuksilla varmistettu rahoitus? Ministerin omien lausuntojen mukaan ei ollut.

17 sopimuksen sisältö, urakoitsijat, tarkat rahoitusohjelmat ja epäillyt rikosnimikkeet eivät ole julkisia. Ennen kuin EPPO tai tuomioistuin vahvistaa tutkinnan laajuuden, vahvin päätelmä on sama kuin Peevin oma viesti: Bulgarian rautatiejärjestelmä otti satojen miljoonien eurojen vastuut ilman rahoituspohjaa. Rikostutkinta ratkaisee, kulkiko EU-rahaa mukana ja joutuuko joku siitä vastuuseen.