Viro pudotti droonin, Romania ei ampunut

Naton hävittäjät pudottivat 19. toukokuuta droonin Viron yllä. Kyse oli maan historian ensimmäisestä tällaisesta torjunnasta (Polsat News). Samana yönä venäläisdroonit iskivät Ukrainan Izmajilin satamaan aivan Romanian vastarannalla Tonavan toisella puolella. Romania lähetti ilmaan kaksi F-16-hävittäjää, seurasi iskua tutkalla ja varoitti siviilejä (Hotnews). Se ei ampunut.

Viisi päivää aiemmin Latvian hallitus oli kaatunut, kun maan alueelle pudonneet ukrainalaisdroonit paljastivat ilmapuolustuksen vakavat puutteet (Le Monde). Sama liittokunta, sama ilmatilariski, viisi eri tapaa reagoida.

Rauhanajan ilmatilaan ei ole yhteisiä sääntöjä

Natolla ei ole yhteistä rauhanajan menettelyä droonien alas ampumiseen. Sen salaiset voimankäyttösäännöt koskevat vain Naton tehtävään asetettuja joukkoja ja painottavat eskalaation välttämistä aseellisen vastatoimen sijaan. Omalla maaperällään toimivat kansalliset asevoimat eivät kuulu Naton komentoketjuun. Siksi jokaisen maan on säädettävä itse, milloin droonin saa ampua alas. Useimmat eivät ole sitä tehneet.

Romania näyttää, mitä aukko käytännössä tarkoittaa. Bukarest hyväksyi alas ampumista koskevan lain vuonna 2025 ja antoi 15. toukokuuta lentäjille luvan käyttää tulta Romanian ilmatilaan tulevia venäläiskoneita vastaan. Neljä päivää myöhemmin F-16:t nousivat ilmaan ja palasivat ampumatta. Vuodesta 2022 lähtien ainakin 66 venäläisdroonia on loukannut Romanian ilmatilaa. Yhtäkään ei ole ammuttu alas. B9-huippukokouksessa 13. toukokuuta liittolaiset kysyivät Romanialta syytä. Vastausta ei annettu. B9 eli Bukarestin yhdeksikkö on itäisten Nato-maiden turvallisuuspoliittinen ryhmä.

Naton pääsihteeri Mark Rutte tiivisti saman kokouksen kustannusongelman: "Emme voi jatkaa 20 000 dollarin droonien pudottamista 3 tai 4 miljoonaa dollaria maksavilla ohjuksilla". Syyskuussa 2025 Puolan ilmatilaloukkausten jälkeen käynnistetty Eastern Sentry -operaatio tuo yhteistä valvontaa, mutta ei yhteistä lupaa avata tulta.

Viisi maata, viisi laskelmaa

Slovakiassa presidentti Peter Pellegrini vaati kiireellistä lainsäädäntöä, joka sallisi asevoimien torjua drooneja rauhan aikana. Hän esitti laillista "uhkatilaa" rauhan ja sodan väliin. Pääministeri Robert Fico kieltäytyi kutsumasta turvallisuusneuvostoa koolle ja piti sitä tarpeettomana. Hän oli palannut Moskovasta kaksi päivää ennen kuin droonit iskivät kymmenien kilometrien päähän slovakialaiskylistä.

Unkarissa droonipuolustuksesta tuli diplomaattinen vipuvarsi. Magyar Péterin hallitus käytti Taka-Karpatian lähellä tehtyjä iskuja painostaakseen Ukrainaa 11 kohdan vähemmistöoikeusvaatimuksilla. Puolustusyhteistyö sidottiin siihen, miten Kiova kohtelee etnisiä unkarilaisia, Euronewsin mukaan.

Bulgaria allekirjoitti B9:n yhteisen julkilausuman, mutta lähetti kokoukseen vain Nato-suurlähettiläänsä. Se oli yhdeksän jäsenmaan matalin edustustaso. Muutamaa päivää myöhemmin Sofia jätti tukematta Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäysrikoksen erityistuomioistuinta. Pidättyjien joukossa olivat Bulgarian lisäksi vain Unkari, Slovakia ja Malta (BNR).

Puola rakentaa omaa kapasiteettia. Sen Shield East -linnoitusohjelma kattaa 260 kilometriä itärajaa ja sisältää droonintorjuntajärjestelmiä (Puolan puolustusministeriö). Varsova ei odota, että Nato pääsee ensin yhteisymmärrykseen voimankäytön säännöistä.

Mitä B9-kokous ei tuottanut

Huippukokouksen julkilausuma kutsui Venäjää "merkittävimmäksi, pitkäaikaiseksi ja suoraksi uhaksi" ja lupasi työskennellä sen eteen, että puolustusmenot nousevat 5 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2035 mennessä (NATO). Se ei tuottanut sitovia droonintorjunnan suorituskykytavoitteita eikä yhteisiä voimankäyttösääntöjä.

Ilman niitä Venäjä voi jatkaa samaa testaamista. Latviassa hallitus kaatui. Slovakiassa johto hajosi kahteen leiriin. Romania sieti ilmatilaloukkauksia ampumatta takaisin. Unkari neuvotteli. Bulgaria pysyi matalana. Puola rakensi esteitä. Venäjän droonikampanja hyödyntää juuri tällaista hajanaisuutta, ja tähän asti se on saanut sitä aikaan.