Viron bunkkerihankinta jumittui oikeuteen

Viron puolustushankintakeskus RKIK ei voi toistaiseksi tilata seuraavaa erää betonibunkkereita maan itärajalle. Yksi tarjoajista riitautti uusimman kilpailutuksen sertifiointivaatimukset, ja asia on siirtynyt tuomioistuimeen. Ennen ratkaisua jäädytettynä pysyy tilaus, jonka pitäisi muuttaa pieni pilottihanke puolustuslinjaksi, joka voisi aidosti hidastaa hyökkäystä.

Tavoitteena on rakentaa noin 600 betonibunkkeria vuoden 2027 loppuun mennessä. Ne ovat osa laajempaa järjestelmää, johon kuuluu tukikohtia, panssariesteitä, piikkilankaa ja kaivantoja Viron Venäjän-vastaisella rajalla (Viron puolustusministeriö). RKIK sai valmiiksi ensimmäisen 28 bunkkerin erän, joista yhdeksän oli asennettu vuoden 2026 alkuun mennessä. Nyt jumissa on kilpailutus, jolla pilottia oli tarkoitus kasvattaa varsinaiseksi tuotannoksi.

Standardit pysäyttivät tilauksen

Postimeesin mukaan tarjoaja riitautti hankinnan ISO 9001- ja ISO 14001 -vaatimusten vuoksi. Kyse on kansainvälisistä laadunhallinnan ja ympäristöjohtamisen standardeista. Hankintaviranomaisille ne toimivat usein nopeana tapana arvioida toimittajan luotettavuutta.

Oikeudellinen kysymys on, olivatko vaatimukset suhteellisia vai olisiko valtion pitänyt hyväksyä muu vastaava näyttö toimittajan kyvykkyydestä. EU:n hankintasäännöt mahdollistavat riitautuksen myös puolustushankinnoissa. Direktiivi 2009/81/EY, joka koskee sotilas- ja turvallisuushankintoja, sallii tarjousehtojen jälkikäteisen arvioinnin.

EU-sopimuksen 346 artikla antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden suojata keskeisiä turvallisuusetujaan, mutta se ei vapauta hankintoja automaattisesti kilpailusäännöistä. Hävinnyt tarjoaja voi pyytää tuomioistuinta arvioimaan, rajasivatko tarjous ehdot kilpailua liikaa. Näin Virossa on nyt tehty.

Kolme maata, yksi poliittinen lupaus

Baltian puolustuslinja koostuu kolmesta kansallisesta hankkeesta yhden yhteisen sitoumuksen alla. Viro, Latvia ja Liettua sopivat konseptista tammikuussa 2024. Se kytkeytyy Naton Vilnan-huippukokouksen jälkeiseen linjaukseen, jonka mukaan liittokunnan aluetta puolustetaan ensimmäisestä metristä alkaen.

Jokainen maa rahoittaa, suunnittelee ja rakentaa oman osuutensa omien instituutioidensa kautta. Delfi Latvian kenttäraportti kuvasi Latvian osuutta panssariesteisiin ja kaivantoihin painottuvaksi, ja etenemistä epätasaiseksi. Riippumaton sotilasanalyysi arvioi puolustuslinjan olevan ajatuksena koordinoitu, mutta toteutukseltaan vaihteleva.

Viron oikeusprosessi ei pysäytä Latvian tai Liettuan töitä juridisesti. Viro on kuitenkin asettanut konkreettisimmat tavoitteet ja vienyt pilottinsa pisimmälle. Jos maa ei pysty kasvattamaan hanketta aikataulussa, alueellisen lupauksen näkyvin osa hidastuu. Silloin vaikutus on poliittisesti suurempi kuin yksittäinen hankintariita.

Aikataulu kulkee nyt tuomioistuimen kautta

Vuoden 2027 tavoite ei ole vielä kariutunut. Jos riita ratkeaa nopeasti ja RKIK voi tehdä hankintapäätöksen ilman kilpailutuksen avaamista uudelleen, aikataulu on yhä mahdollinen. Julkisista asiakirjoista ei kuitenkaan käy ilmi varasuunnitelmaa, vaihtoehtoista toimittajapolkua tai päivitettyjä välitavoitteita, joissa menetetyt kuukaudet olisi huomioitu.

Nato voi asettaa strategian. Viron on silti ostettava betoni. Bunkkeriviive ei osoita, että Baltian puolustuslinja olisi epäonnistumassa. Se kuitenkin näyttää, miten liittokunnan etupainotteinen puolustuslupaus voi hidastua tavalliseen kansalliseen hankintaoikeuteen. Viron määräaika riippuu nyt tuomioistuimen aikataulusta ja hankintojen varasuunnitelmasta, jota julkisuudessa ei ole nähty.