EU:n 27 lopetti 15 kuukauden Ukraina-riidan

Kaikki 27 allekirjoitusta saatiin samalle sivulle. Ensimmäistä kertaa maaliskuun 2025 jälkeen kaikki EU-maiden valtion- tai hallitusten johtajat hyväksyivät yhteiset Ukraina-päätelmät Brysselin huippukokouksessa 18. kesäkuuta. Sitä ennen tekstit oli jouduttu julkaisemaan 26 tai 25 johtajan nimissä, kun Unkari kieltäytyi allekirjoittamasta niitä (Euronews). Yhtenäisyydellä on merkitystä EU:n uskottavuudelle Kiovan, Moskovan ja Washingtonin suuntaan. Hinta oli kuitenkin varovainen teksti. Veto-oikeuteen liittyvät rakenteelliset ongelmat, jotka rikkoivat linjan alun perin, jäivät ennalleen.

Yhtenäisyys palautui rimaa laskemalla

Eurooppa-neuvoston päätelmät ovat EU-huippukokouksissa sovittuja poliittisia linjauksia. Ne eivät säädä lakeja, jaa rahaa tai aseta pakotteita. EU-sopimuksen 15 artiklan mukaan ne määrittävät unionin poliittisen suunnan ja kertovat EU-koneistolle sekä ulkopuolisille, mistä johtajat pystyvät puhumaan yhdessä.

Yli vuoden ajan EU:n Ukraina-teksteissä näkyi unkarilainen poikkeus. Se näytti sekä Kiovalle että Moskovalle, ettei jäsenmaiden linja pitänyt (EUNews). Poikkeuksen poistamisella oli diplomaattista painoa, vaikka yhteinen teksti jäi väljäksi. Siinä "odotetaan" uusien jäsenyysneuvottelujen kokonaisuuksien avaamista ja kehotetaan EU:ta "lisäämään" rauhantyötä. Sanamuodot välttävät sitovia toimia (Euronews). Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu oli ennen kokousta hahmotellut selvästi vahvempia vaihtoehtoja: nopeampia ase-erien toimituksia, tukea energiainfrastruktuurille ja pakotteiden valvonnan kiristämistä. Lopullinen 27 maan sopu jäi kauas tästä enimmäistasosta (EP Think Tank).

Unkarin uusi pääministeri Péter Magyar väitti, että Ukrainaa koskeva osuus poistettiin hänen aloitteestaan viime hetkellä (24.hu). Väitteelle ei ole vahvistusta ilman luonnoshistoriaa. Se sopii silti kaavaan: yksimielisyys rakennettiin hyväksymällä hiljaisesti Budapestin ehtoja.

Asiakirjan takana tehty kauppa

Huippukokousteksti oli vain yksi kerros. Varsinainen vaihto tapahtui jäsenyysprosessissa. Puolalais- ja romanialaismedioiden mukaan Unkari luopui pitkäaikaisesta estostaan Ukrainan ensimmäisen neuvottelukokonaisuuden avaamiselle vasta sen jälkeen, kun Kiova oli sopinut Budapestin kanssa Transkarpatian unkarilaisvähemmistön oikeuksista (Polsat News, Agerpres). Ensimmäinen kokonaisuus kattaa niin sanotut perusasiat: oikeusvaltion, tuomioistuimet ja perusoikeudet. Palautunut yksimielisyys oli siis luonteeltaan kaupallinen. Budapest sai myönnytyksiä, Kiova sai jäsenyysprosessin liikkeelle ja Eurooppa-neuvosto sai puhtaan 27 maan asiakirjan.

Slovakia vahvisti saman asetelman. Robert Fico tuki päätelmiä kahden aiemman kieltäytymisen jälkeen mutta korosti, ettei Slovakia lahjoita aseita eikä anna suoraa rahoitusapua. Slovakialaismedian mukaan Bratislava ei osallistu takauksiin Ukrainan 90 miljardin euron EU-lainalle, joka oli jo hyväksytty erillisellä lainsäädännöllä (Aktuality, European Parliament). Ficon tuki ei maksanut hänelle mitään konkreettista. Samalla vanha Unkarin ja Slovakian estolinja näyttää heikentyneen (Denník N).

Mihin yksimielisyys ei yllä

EU:n Ukraina-politiikan kovat välineet eivät ole huippukokouspäätelmissä. Pakotteet vaativat yhä yksimielisyyttä, joten yksikin hallitus voi estää niiden uusimisen. Jäsenyysprosessi edellyttää kaikkien 27 jäsenmaan hyväksyntää jokaisessa vaiheessa. AP:n mukaan yksimielisyyttä tarvittiin jo ennen kuin ensimmäinen neuvottelukokonaisuus voitiin avata (AP). Rahoitus kulkee erillisten budjettivälineiden kautta. Johtajien teksti ei itsessään käynnistä niistä yhtäkään.

Saksa tuo keskusteluun oman rajoitteensa. Liittokansleri Friedrich Merz kytki laajentumisen seuraavaan EU-budjettiin ja torjui uuden eurooppalaisen yhteisvelan (Bundesregierung). Saksalaismediassa on kerrottu ehdotuksista "assosioituneeksi jäsenyydeksi", jossa maa osallistuisi huippukokouksiin ilman täysiä äänioikeuksia (Focus). Puolalaiset ja romanialaiset kommentaattorit varoittivat, että malli voisi tarkoittaa laajentumista ilman todellista jäsenyyttä. EU:n laajentumiskomissaari Marta Kos torjui ajatuksen julkisesti ja sanoi, ettei "puolijäsentä" ole olemassa.

EU palautti poliittisen enimmäistasonsa 18. kesäkuuta. Huippukokousteksti peittää alleen sen, että yksikin hallitus voi edelleen estää rahat, pakotteet tai seuraavan jäsenyysaskeleen jo huomenna.