EU-operaatio ei korvaa YK-partioita Libanonissa

EU-maat perustivat 12. lokakuuta operaation, jonka tehtävänä on neuvoa ja kouluttaa Libanonin armeijaa ja poliisia. Operaation alkuvaiheen mandaatti kestää kolme vuotta, EU:n neuvoston mukaan. Tavoitteena on auttaa Libanonin turvallisuusjoukkoja valvomaan maan rajoja. Neuvonantajat eivät kuitenkaan partioi rajalla. YK:n rauhanturvaajien tavanomaisen toiminnan on määrä päättyä 31. joulukuuta 2026 (UNIFIL).

Neuvonantajien tehtävät

Libanon pyysi operaatiota. Sotilasneuvonantajat tukevat Libanonin asevoimia maarajojen valvonnassa, meriturvallisuudessa, tiedustelussa ja salakuljetuksen torjunnassa. Siviiliryhmä neuvoo poliisia (EU:n neuvosto). Presidentti Joseph Aoun toivotti päätöksen tervetulleeksi ja kutsui armeijaa ja poliisia laillisiksi välineiksi, joilla valtio ulottaa valtansa koko maahan (MTV Lebanon).

Operaation perustaminen ei vielä tuo henkilöstöä Beirutiin. Suunnittelu jatkuu, ja jäsenmaiden on tehtävä erillinen päätös operaation käynnistämisestä (EU:n neuvosto). Kukin maa päättää itse, lähettääkö se henkilöstöä. EU:n ulkosuhdehallinnon mukaan sen ilmoittamat siviilitehtävät riippuvat poliittisista päätöksistä ja budjettihyväksynnästä (EEAS). Operaatiolle ei ole vielä julkistettu komentajaa tai budjettia, eikä tiedossa ole, mitkä maat lähettävät henkilöstöä.

Neuvonantajat eivät partioi rajalla

YK-joukko UNIFIL partioi Sinisen linjan, YK:n merkitsemän Israelin vetäytymislinjan, ja Litani-joen välisellä alueella. Se raportoi rikkomuksista ja ylläpitää yhteyskanavaa Libanonin ja Israelin asevoimien välillä (UNIFIL). EU:n päätöksessä neuvonantajille ei anneta partiointi-, tulitauonvalvonta- tai puskurialuetehtävää (EU:n neuvosto). EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi Beirutissa, ettei operaatio korvaa UNIFILiä (EEAS).

Vastuun ottava Libanonin armeija on jo kuormittunut. Sen joukoissa oli Litani-joen eteläpuolella yli 9 000 sotilasta helmikuussa 2026 (YK:n raportti). EU:n turvapaikkaviraston mukaan Libanonin turvallisuusjoukot kärsivät pitkäaikaisesta rahoitusvajeesta ja käyttävät vanhentunutta kalustoa (EUAA).

EU rahoittaa jo osaa kalustosta. Euroopan rauhanrahasto, EU:n talousarvion ulkopuolinen sotilaallisen avun rahasto, on myöntänyt Libanonin armeijalle 182 miljoonaa euroa vuodesta 2022 lähtien (EU:n neuvosto). Neuvonantajat voivat vahvistaa joukkojen osaamista. He eivät voi maksaa palkkoja, ja koulutukselle ei jää aikaa YK:n aikataulussa.

Kuka voi vielä täyttää aukon

Jäljellä olevista ratkaisuista päättää kolme erillistä tahoa. YK:n turvallisuusneuvosto ratkaisee, tuleeko UNIFILin tilalle uusi YK-joukko. Pääsihteeri on esittänyt kolmea vaihtoehtoa, joissa olisi noin 5 525, 3 370 tai 1 980 univormupukuista työntekijää (YK). Turvallisuusneuvostossa veto-oikeutta käyttävä Yhdysvallat oli antanut ymmärtää estävänsä mandaatin uusimisen ilman selvää päättymispäivää (Security Council Report).

Ranska ja Italia etsivät toista ratkaisua YK:n ja EU:n ulkopuolelta. Maat ilmoittivat kesäkuussa 2026 selvittävänsä mahdollisuutta johtaa omaa kansainvälistä koalitiota UNIFILin jälkeen (Élysée). Hanke on vasta selvitysvaiheessa. Se edellyttäisi erillisiä päätöksiä Pariisissa ja Roomassa, muiden maiden osallistumista ja todennäköisesti Libanonin suostumusta.

Kolmas taho ovat EU-maat. Ne eivät ole vielä päättäneet operaation käynnistämisestä, eikä yksikään niistä ole velvollinen lähettämään henkilöstöä.

EU:n päätös tähtää pitkälle: tavoitteena on, että Libanonin armeija ja poliisi pystyvät turvaamaan Etelä-Libanonin omin voimin. Lähiajan järjestelyt jäävät silti auki. UNIFILin tavanomainen toiminta päättyy 31. joulukuuta, joten tammikuun alusta Israelin ja Libanonin rajalta voivat puuttua ne, jotka kirjaavat välikohtaukset ja pitävät maiden asevoimat yhteydessä toisiinsa (UNIFIL). EU:n 12. lokakuuta tekemä päätös ei täytä tätä tehtävää (EU:n neuvosto). Jatkosta päättää turvallisuusneuvosto, jossa Yhdysvallat voi estää YK:n seuraajaoperaation, sekä se, muuttuvatko Ranskan, Italian tai muiden maiden koalitiopuheet joukkojen lähettämiseksi.