EU:n Kiina-vaje paisui 360 miljardiin euroon

Euroopan komissio arvioi 29. toukokuuta, että EU:n kauppa- ja investointisuhde Kiinaan ei ole enää kestävällä pohjalla. Kielenkäyttö oli Brysseliltä poikkeuksellisen tiukkaa. Taustalla on vuosi, jonka aikana EU:n Kiina-kaupan alijäämä kasvoi 18 prosenttia 359,8 miljardiin euroon (Eurostat, Courthouse News). Vienti Kiinaan supistui, tuonti kasvoi, ja komission mukaan 29 miljoonaa eurooppalaista työpaikkaa voi joutua paineeseen Kiinan teollisen ylikapasiteetin vuoksi (Le Monde).

Kannanotto ei silti ollut lainsäädäntöä. Sitovia toimia ei päätetty. Samaan aikaan Euroopan käytännön riippuvuus Kiinasta on kasvanut siitä lähtien, kun EU kolme vuotta sitten ilmoitti vähentävänsä Kiina-riskejään.

Syventynyt riippuvuus

Samalla viikolla julkaistu Friedrich Naumann -säätiön tutkimus kuvasi epäonnistumista numeroilla. Saksan riippuvuus kiinalaistuonnista kasvoi kaikissa kriittisissä tuoteryhmissä vuosina 2023–2025: litiumakuissa 49,7 prosentista 66,5 prosenttiin, antibiooteissa 65,3 prosentista 72,9 prosenttiin ja aurinkopaneeleissa 89 prosentista 92,6 prosenttiin (n-tv). Harvinaisten maametallien tuontimäärät kolminkertaistuivat.

Sama rakenne näkyy koko EU:ssa. Italian tuonti Kiinasta kasvoi 91 prosenttia vuosina 2019–2025, mikä oli suurista EU-talouksista jyrkin nousu (Corriere della Sera). EU:n aurinkopaneelituonnista 98 prosenttia tulee Kiinasta, ja akkujen sekä puhtaan teknologian toimitusketjuista noin 70 prosenttia kulkee kiinalaisten valmistajien kautta (Bruegel, EU JRC). Eurooppa yrittää irtautua toimittajasta, jota se tarvitsee entistä enemmän.

Ranska painaa, Saksa varoo

Viisi maata, Ranska, Italia, Espanja, Alankomaat ja Liettua, jätti 25. toukokuuta yhteisen paperin, jossa vaadittiin nopeampia kauppapuolustustoimia (Corriere della Sera). EU:n kauppakomissaari Stéphane Séjourné esitti sen jälkeen kolmiosaisen mallin: yhden maan osuus toimitusketjusta rajattaisiin 60 prosenttiin, hitaat tuotekohtaiset tutkinnat korvattaisiin toimialakohtaisilla suojatoimilla ja ulkomaisia tukia koskevia sääntöjä kiristettäisiin (Le Monde).

Saksa ei allekirjoittanut paperia. Berliini ei torju kauppapuolustusta sinänsä, mutta se hakee tarkasti kohdennettuja ja WTO-sääntöjen mukaisia keinoja, ei laajoja toimitusketjukattoja, jotka voisivat johtaa Kiinan vastatoimiin (Handelsblatt). Talousministeri Katherina Reiche lensi samalla viikolla Pekingiin 40 hengen yritysvaltuuskunnan kanssa. Tavoitteena oli vastavuoroisuus ja varmempi pääsy harvinaisiin maametalleihin. Sopimuksia ei syntynyt (Deutschlandfunk).

Saksan varovaisuus selittyy altistuksella. Kahdenvälinen Kiina-kauppa nousi 250 miljardiin euroon vuonna 2025, vaikka Saksan autovienti Kiinaan on puolittunut vuodesta 2022 (Euronews, Krone). Ristiriita ei kuitenkaan rajoitu Saksaan. Italia allekirjoitti tiukan linjan paperin samaan aikaan kun se toivotti kiinalaisen Dongfengin mukaan Stellantisin Cassinon-tehtaan yhteisjohtoon (Il Fatto Quotidiano). Unkari vastaanotti 44 prosenttia EU:hun tulleista kiinalaisista suorista sijoituksista, joten ehdotetut toimitusketjukatot osuisivat suoraan sen tehdasstrategiaan ja voisivat horjuttaa maahan rakennettavia BYDin ja CATLin tuotantolaitoksia (Portfolio).

Puhe etenee toimia nopeammin

Séjournén kolmella pilarilla ei vielä ole lakitekstiä. Suunniteltu ylikapasiteettiväline, jolla EU voisi estää ennakolta alle tuotantokustannusten hinnoitellun tuonnin, on yhä lausuntokierroksella. Virallinen ehdotus on odotettavissa aikaisintaan vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä (Atlantic Council). Päivitetystä suorien ulkomaisten investointien seulonta-asetuksesta, jossa viranomaiset arvioivat ulkomaisia yritysostoja herkillä aloilla, saavutettiin poliittinen sopu joulukuussa 2025, mutta sitä aletaan soveltaa vasta loppuvuonna 2027 (Consilium).

Yksi konkreettinen muutos on lähellä. Heinäkuun 1. päivä poistuu 150 euron tullivapausraja pienlähetyksiltä (European Commission). Nykyisin miljoonat Temun ja Sheinin kaltaisten kiinalaisten verkkokauppa-alustojen paketit tulevat EU:hun verotta ja painavat paikallisten kauppiaiden hintoja. Kun tullit ulotetaan jokaiseen pakettiin, osuma kohdistuu suoraan alustojen katteisiin.

Kiina ei odota EU:n päätöksiä. Peking on jo asettanut EU:n maitotuotteille 42,7 prosentin tullit (Euronews), viivyttänyt Airbus-sertifiointeja, rajoittanut harvinaisten maametallien vientiä ja määrännyt pakotteita seitsemälle eurooppalaiselle puolustusalan yritykselle (Radio Free Europe).

Eurooppa-neuvosto kokoontuu 18. kesäkuuta määrittämään linjaa. Perusristiriita on laskennallinen: Eurooppa tarvitsee kiinalaisia aurinkopaneeleja, akkuja ja harvinaisia maametalleja saavuttaakseen omat ilmastotavoitteensa. Kotimaisen teollisuuden suojaaminen hidastaa päästövähennyksiä, mutta rajoittamaton tuonti murentaa teollista perustaa, jota pitkän aikavälin omavaraisuus edellyttää (CER). Kolme vuotta riskien vähentämisen aloittamisen jälkeen riippuvuus on syventynyt. Kesäkuun 18. päivänä EU joutuu valitsemaan, kumpi vahingoittaa enemmän: vihreän siirtymän jarruttaminen vai oman teollisuuspohjan hupeneminen.