EU-tuomioistuin raivasi tietä Espanjan armahdukselle

EU-tuomioistuin katsoi 16. heinäkuuta, ettei Espanjan Kataloniaa koskeva armahduslaki riko EU-oikeutta. Ratkaisu poisti yhden eurooppaoikeudellisen esteen lain tieltä. Se ei kuitenkaan ratkaissut Carles Puigdemontin asemaa: Espanjan korkein oikeus ei edelleenkään sovella armahdusta hänen tapaukseensa, ja kansallinen pidätysmääräys on voimassa (CURIA press release No 112/26, Euronews).

Mitä Luxemburgissa päätettiin

Espanjalaiset tuomioistuimet olivat pyytäneet EU-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua kolmesta kysymyksestä. Asia käsiteltiin suuressa jaostossa, joka on tuomioistuimen painavin kokoonpano. Kysymykset koskivat sitä, vahingoittaako armahduslaki EU:n taloudellisia etuja, rikkooko se unionin terrorismisääntelyä ja pakottaako lain kahden kuukauden määräaika tuomarit ratkaisemaan asioita ennen kuin EU-tuomioistuin ehtii vastata niihin.

Vastaukset olivat rajattuja. Armahdus kuuluu lähtökohtaisesti jäsenvaltion toimivaltaan. Katalonian itsenäisyyshankkeeseen liittynyt julkinen rahankäyttö ei sellaisenaan merkinnyt vahinkoa EU:n budjetille (Brussels Signal). EU:n terrorismisäännöt eivät estäneet poliittiseen sovintoon tähtäävää armahdusta (Al Jazeera). Jos kansallinen määräaika pakottaisi espanjalaiset tuomarit ratkaisemaan asian ennen Luxemburgin vastausta, määräaika on jätettävä soveltamatta (CURIA press release).

Tuomioistuin ei julistanut Puigdemontia armahdetuksi. Se ei määrännyt Espanjaa poistamaan pidätysmääräystä. Se ei myöskään ratkaissut, kattaako lain oma poikkeus "henkilökohtaista hyötymistä" sisältävästä toiminnasta Puigdemontin teot. Nämä kysymykset kuuluvat Espanjan tuomioistuimille (Politico, CURIA press release).

Kaksi oikeusreittiä, molemmat Madridissa

Puigdemontin rikosasia on Espanjan korkeimman oikeuden käsissä. Tutkintatuomari on kieltäytynyt soveltamasta armahdusta jäljellä olevaan julkisten varojen väärinkäyttöä koskevaan syytteeseen. Perustelu on ratkaiseva: armahduslaki sulkee ulkopuolelle teot, joihin liittyy henkilökohtaista hyötyä, ja tuomari pitää Puigdemontin väitettyä julkisten varojen käyttöä itsenäisyyshankkeeseen juuri tällaisena toimintana (el Constitucional, NRC).

EU-tuomioistuin heikensi tätä linjaa siltä osin kuin se nojasi EU:n budjettietuihin. Kotimainen kysymys jäi silti auki: sopiiko "henkilökohtaisen hyötymisen" poikkeus Puigdemontin tapaukseen? Siihen vastataan Espanjan, ei EU:n oikeuden perusteella.

Toinen reitti kulkee Espanjan perustuslakituomioistuimen kautta. Se totesi kesäkuussa 2025, että armahduslaki on laajasti Espanjan perustuslain mukainen (Brussels Signal). Puigdemont on nyt tehnyt amparo-valituksen, jossa hän väittää korkeimman oikeuden kieltäytymisen rikkovan hänen perusoikeuksiaan. Jos perustuslakituomioistuin kumoaa korkeimman oikeuden tulkinnan, sekä pidätysmääräys että armahduksen soveltaminen on arvioitava uudelleen (NRC).

Niin kauan kuin espanjalainen tuomioistuin ei muodollisesti poista pidätysmääräystä, paluu Belgiasta sisältää todellisen oikeudellisen riskin. Belgialaisessa ja hollantilaisessa lehdistössä ratkaisu kuvattiin askeleeksi lähemmäs paluuta, ei vapaaksi kulkuluvaksi (De Morgen).

Miksi Eurooppa seuraa espanjalaista oikeusjuttua

Useissa maissa ratkaisua käsiteltiin muuna kuin Espanjan sisäisenä asiana. Saksalaisessa uutisoinnissa palattiin vuoteen 2018, jolloin Schleswig-Holsteinin tuomioistuin käsitteli Espanjan luovutuspyyntöä Puigdemontista. Tapaus näytti, ettei eurooppalainen pidätysmääräys, eli järjestelmä jolla EU-maa pyytää toista jäsenvaltiota luovuttamaan epäillyn, poista kansallisia rikosoikeudellisia luokitteluja (Deutschlandfunk).

Vuonna 2018 kysymys oli siitä, pannaanko Espanjan pidätysmääräys täytäntöön toisessa jäsenvaltiossa. Vuonna 2026 kysymys on siitä, soveltaako Espanja omaa armahduslakiaan. EU-tuomioistuimet voivat poistaa EU-oikeudellisia esteitä, mutta ne eivät voi pakottaa jäsenvaltiota käyttämään itse säätämäänsä lakia tietyllä tavalla.

EU-tuomioistuin veti rajan sen välille, mitä EU-oikeus voi estää ja mikä jää kansalliseksi ratkaisuksi. Espanjan armahduslaki selvisi tältä osin. Se, hyötyykö Puigdemont laista, jonka hänen poliittinen liikkeensä käytännössä synnytti, on nyt Espanjan korkeimman oikeuden ja perustuslakituomioistuimen käsissä. Luxemburg kavensi kiistan. Madridissa päätetään, avautuuko ovi.