EU jätti Espanjaa koskevan varoituksen pois

Italia, Tanska ja Puola halusivat EU-johtajien varoittavan, että kansalliset maahanmuuttopäätökset voivat houkutella lisää sääntöjenvastaisesti maahan saapuvia. Espanjalaisessa ja kansainvälisessä uutisoinnissa lause tulkittiin viittaukseksi Espanjan laajaan paperittomien laillistamiseen. 16. lokakuuta hyväksytyissä päätelmissä varoitusta ei kuitenkaan ole (Eurooppa-neuvoston päätelmät). Espanja päättää silti itse, kuka saa asua ja työskennellä sen alueella. Kumppanimaat pelkäävät päätöksen vaikutusten ulottuvan avoimien rajojen yli, mutta eivät ole esittäneet niistä näyttöä.

Yksi lause, jonka kuka tahansa johtaja saattoi torjua

Kahden median mukaan luonnoksessa esitettiin, että EU:n tulisi välttää toimia, jotka voivat houkutella lisää sääntöjenvastaisesti maahan saapuvia. Lisäksi komissiota pyydettiin selvittämään, voisivatko hallitukset kuulla toisiaan, kun yhden maan päätöksillä on vaikutuksia muihin (POLITICO, EFE). Uutisoidusta sanamuodosta ei käynyt ilmi, tarkoittaisiko kuuleminen muuta kuin keskustelua ennen päätöksentekoa.

Huippukokouksen päätelmät ovat jäsenmaiden johtajien poliittista ohjausta, eivät lakia. Ne vaativat yksimielisyyden, joten yksikin johtaja voi poistaa lauseen kieltäytymällä hyväksymästä tekstiä. Lopullisissa päätelmissä ei mainita Espanjaa eikä väitettyä tulijoita houkuttelevaa kannustinta (Eurooppa-neuvoston päätelmät).

Ei ole yhtä selvää, kuka sai muotoilun pois. El Mundon mukaan Espanjan pääministeri Pedro Sánchez onnistui siinä (El Mundo). Euronews kertoi AP:hen viitaten, että myös Ranska vastusti muutosta, koska se tulkittiin epäsuoraksi hyökkäykseksi Espanjaa vastaan (Euronews/AP). Johtajat päättivät joka tapauksessa vain siitä, mitä sanotaan. Espanjan mahdollisuus myöntää oleskelulupia ei ollut esillä.

Miksi Espanjan naapurimaat ovat huolissaan

Kolmen hallituksen perustelu nojaa Schengen-alueeseen, jossa useimmat EU-maat ovat poistaneet keskinäiset passintarkastukset. Italian pääministeri Giorgia Meloni sanoi parlamentilleen, että yhden maan maahanmuuttopäätökset vaikuttavat sen kumppaneihin (Melonin puhe parlamentissa). Kun alueella on yhteinen ulkoraja, kansallinen päätös koskettaa myös muita.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen pyysi komissiota selvittämään, mitä seuraa siitä, jos jäsenmaa laillistaa sääntöjenvastaisesti maahan tulleita ihmisiä (Altinget). Elokuussa 22 johtajan allekirjoittamassa kirjeessä laajoja laillistamisia kutsuttiin mahdollisiksi ”vetotekijöiksi” eli väitetyiksi kannustimiksi tuleville tulijoille (Tanskan pääministerin kanslia).

Mitä Espanjan oleskelulupa käytännössä sallii

Espanjan järjestelmä koskee vain ihmisiä, jotka olivat jo maassa. Hakijan piti olla saapunut Espanjaan ennen 1. tammikuuta 2026 ja oleskella siellä yhtäjaksoisesti vähintään viisi kuukautta. Hakemuksia otettiin vastaan 16. huhtikuuta–30. kesäkuuta (kuninkaan asetus 316/2026).

Hakemus ei vielä ole oleskelulupa, ja menettelyssä on kolme vaihetta. Espanjan hallituksen mukaan 2. heinäkuuta mennessä oli jätetty 1 174 978 hakemusta, ja 609 737 tapausta oli käsitelty tai hyväksytty väliaikaiseen vaiheeseen (Espanjan hallitus). Tuolloin El País kertoi, että lopullinen hyväksyntä oli myönnetty noin 11 000 tapauksessa (El País). Väliaikainen asema antaa oikeuden asua ja työskennellä Espanjassa. Lopullinen hyväksyntä tuo vuoden oleskeluluvan, jonka jälkeen myönnetään henkilökortti (kuninkaan asetus 316/2026).

Lopullinenkin lupa antaa vähemmän liikkumavaraa muualla Euroopassa kuin keskustelusta voisi päätellä. Se sallii vierailut muihin Schengen-maihin enintään 90 päiväksi minkä tahansa 180 päivän jakson aikana, mutta työskentely tai asettuminen sinne vaatii kyseisen maan oman hyväksynnän (Euroopan komissio). Väliaikainen asiakirja ei kelpaa matkustusasiakirjaksi. Schengenin rajasäännöstön eli EU:n rajanylityksiä koskevan lain mukaan ensimmäistä oleskelulupaa haettaessa myönnetyt tilapäisasiakirjat eivät käy matkustusasiakirjoista (EUR-Lex).

Rajavalvonta liittyy eri kysymykseen

Hallituksilla on ollut kiistaa myös erillisestä tapahtumaketjusta. Heinäkuussa Ceutaan, Espanjan erillisalueeseen Marokon rannikolla, saapui suuri joukko ihmisiä. Sen jälkeen Italia alkoi tarkastaa Espanjasta tulevien lentojen ja lauttojen matkustajia. Madrid vastasi tarkastamalla Italiasta saapuvia (ANSA). Meloni ja Sánchez sopivat 16. lokakuuta Italian tarkastusten jatkamisesta seitsemällä päivällä, jotta maiden sisäministerit ehtivät etsiä muita ratkaisuja (Euronews).

Ceutan tapahtumat eivät liity laillistamisohjelmaan. Heinäkuussa saapuneet eivät voineet täyttää ehtoa, jonka mukaan Espanjassa piti olla jo ennen tammikuuta. Italian tarkastukset kohdistuivat siis eri ryhmään.

EU-laki sallii jäsenmaille jo nyt oikeuden antaa sääntöjenvastaisesti maassa oleskeleville luvan jäädä humanitaarisista tai muista syistä (EUR-Lex). Johtajat jättivät kansallisen toimivallan ennalleen, eikä tähän mennessä esitetty näyttö osoita, että Espanjan luvat olisivat saaneet ketään siirtymään muihin maihin. Lopullisten lupien määrää ei kuitenkaan ole julkaistu heinäkuun jälkeen. Siksi ei tiedetä edes, kuinka moni voisi matkustaa laillisesti.