EU avaa €50 miljardin energia­jouston

Kymmenen EU-maata on liiallisen alijäämän menettelyssä, eli komissio on todennut niiden julkisen talouden rikkovan EU:n alijäämäsääntöjä. Komissio haluaa nyt antaa jäsenmaille mahdollisuuden jättää vuosina 2026–2028 vuosittain enintään 0,3 % BKT:sta energiainvestointeja pois alijäämälaskelmista. EU-27:n tasolla liikkumavaraa syntyisi noin 50 mrd. euroa vuodessa (Bloomberg). Säännön jakovaikutus on nurinkurinen: vahvimmat julkiset taloudet saavat eniten tilaa, suurimmassa paineessa olevat maat lähes eivät lainkaan.

Miten poikkeus toimii

EU:n uudistetussa finanssipolitiikan sääntökirjassa, vakaus- ja kasvusopimuksessa, jokaiselle jäsenmaalle asetetaan raja julkisten menojen kasvulle. Sopimus uudistettiin huhtikuussa 2024. Jos maa ylittää menokaton yli 0,3 % BKT:sta yhden vuoden aikana tai yhteensä 0,6 %, komissio voi vaatia menoleikkauksia (CEPR/VoxEU).

Energiaehdotus tekee sääntöön rajatun poikkeuksen. Sähköverkkojen vahvistaminen, akkuvarastot ja uusiutuva energia voitaisiin jättää menokaton ulkopuolelle (neuvoston luonnosmuistio, maaliskuu 2026). Polttoainetuet, yleiset hintakatot ja kaikille suunnatut arvonlisäveron alennukset eivät kelpaa. Malli kopioi puolustusmenojen poikkeuslauseketta, jota 17 jäsenmaata jo käyttää, ja mahtuu samaan 1,5 %:n BKT-kehykseen. Kyse on olemassa olevan liikkumavaran jakamisesta uudelleen, ei uudesta rahasta.

Kuka saa tilaa, kuka jää ulos

Ranskan alijäämä on noin 5,1 % BKT:sta, ja maa on jo liiallisen alijäämän menettelyssä. Käytännössä Pariisi ei pääse hyödyntämään uutta joustoa. Lecornun hallitus on jäädyttänyt 3,2 mrd. euron määrärahat ja perunut 847 milj. euroa eri ministeriöiltä rahoittaakseen edes rajallista energiahelpotusta. Ranskan viranomaiset eivät ole julkisesti kommentoineet rajauksen vaikutusta.

Italia on poistumassa menettelystä, kun alijäämä on noin 3,1 %. Maa voisi käyttää arviolta 6,5 mrd. euroa vuodessa. Komissio kuitenkin rajasi hyväksyttävät menot vihreisiin investointeihin ja torjui Rooman ajaman polttoaineverojen laajan alentamisen (Euronews). Portugali saa eniten tilaa, koska sen alijäämä on vain 0,1 %. Maa, joka aikanaan tarvitsi tukipaketin, täyttää nyt vaivatta ehdot joustolle, jota se tarvitsee vähiten.

Vahvimmat budjetit saavat suurimman liikkumavaran. Maat, joissa energiaköyhyys puree pahimmin, saavat vähiten.

Saksa torjuu muilta sen, mitä tekee itse

Saksan Merzin hallitus kutsui komission laajempaa budjettikasvua ”mahdottomaksi hyväksyä aikana, jolloin kaikki jäsenmaat tekevät merkittäviä vakautustoimia”. Ruotsin EU-ministeri sanoi asian suoremmin: ”Ilmaista rahaa ei ole.”

Saksan oma alijäämä on noin 4 % BKT:sta, selvästi yli kolmen prosentin rajan. Samalla Berliini on kiertänyt kansallista velkajarruaan 500 mrd. euron taseen ulkopuolisella infrastruktuurirahastolla. Se vaatii Roomalta ja Madridilta budjettikuria, mutta käyttää kotimaassa luovaa kirjanpitoa.

Vero, jota kukaan ei halua kerätä

Hallitukset kasvattavat alijäämiä suojatakseen kuluttajia, samalla kun energiayhtiöt keräävät poikkeusvoittoja eli hyötyvät poikkeuksellisen korkeista tukkumarkkinahinnoista. Viisi maata vaati huhtikuussa 2026 EU-tason maksua näille voitoille. Komissio jätti asian jäsenmaiden päätettäväksi. Italia nosti energiayhtiöiden alueellisen yritysveron 3,9 prosentista 5,9 prosenttiin. Mikään muu suuri talous ei ole tällä kierroksella määrännyt merkittävää poikkeusvoittoveroa. Veronmaksajat kantavat budjettikustannuksen, energiantuottajat pitävät marginaalin.

EKP on varoittanut, että ”poikkeaminen väliaikaisuuden, kohdentamisen ja räätälöinnin periaatteista olisi haitallista ja voisi johtaa toisenlaiseen rahapolitiikan linjaan”. Ongelma jää EU:n pöydälle: kuinka yhteinen sääntökehikko voi toimia, jos se antaa budjettitilaa ennen kaikkea maille, jotka tarvitsevat sitä vähiten?