EU jatkaa päästöoikeuksien ilmaisjakoa

Euroopan komissio ehdotti 17. heinäkuuta, että EU:n päästökaupan kiristymistä hidastetaan ja raskaan teollisuuden ilmaisia päästöoikeuksia jatketaan ainakin vuoteen 2037. Vastineeksi tehtaiden pitäisi osoittaa, että ne investoivat puhtaampaan tuotantoon (komission tiedote, Le Monde). Julkisia sääntöjä ei kuitenkaan vielä ole siitä, millainen investointisuunnitelma kelpaa uskottavaksi tai mitä yritykselle tapahtuu, jos se ottaa ilmaiset päästöoikeudet mutta lykkää toimiaan (komission vaikutusarvio).

Kiristys hidastuu

EU:n päästökauppa eli ETS on markkina, jossa päästöille asetetaan katto. Voimalaitosten ja tehtaiden on hankittava yksi päästöoikeus jokaista hiilidioksiditonnia kohti. Kun oikeuksien kokonaismäärä vähenee vuosittain, niistä tulee niukempia ja kalliimpia. Mekanismi ohjaa yrityksiä vähentämään päästöjä tai investoimaan vähäpäästöisempiin prosesseihin.

Komissio haluaa loiventaa tätä niukkuutta. Päästökatto pienenisi vuosina 2031–2035 3,7 % vuodessa ja vuosina 2036–2040 enää 1,7 % vuodessa. Nykyinen suunnitelma on 4,3–4,4 % vuodessa (komission tiedote, Reuters). Käytännössä markkinoille jää enemmän päästöoikeuksia. Teollisuutta puhtaampaan tuotantoon painava hintasignaali heikkenee.

Teräs-, sementti- ja kemianteollisuuden ilmaiset päästöoikeudet sidottaisiin ehtoihin. Yritys saisi 80 % oikeuksista hyväksytyn investointisuunnitelman perusteella ja loput 20 % vasta, kun se osoittaa toteuttaneensa suunnitelman (komission vaikutusarvio). Lisäksi uusi teollisuuden vähähiilistämispankki jakaisi 400 miljoonaa päästöoikeutta investointitukena (S&P Global).

Kuka hyötyy, kuka maksaa

Selvimmät hyötyjät ovat energiaintensiiviset tehtaat. Saksa hyötyy erityisesti, koska sen teollisuuspohjaan kuuluu paljon teräs- ja kemianteollisuutta (Deutschlandfunk). Puola johti kahdentoista maan ryhmää, joka vaati hitaampia päästövähennyksiä, ja kutsui ehdotusta "virstanpylvääksi" (Energetyka24).

Häviäjiä ovat yritykset, jotka ovat jo panostaneet vähäpäästöiseen tuotantoon. Ruotsalaiset teräsyhtiöt SSAB ja Stegra ovat investoineet voimakkaasti vetypohjaiseen teräkseen. Niiden laskelma on perustunut siihen, että nouseva hiilen hinta tekee puhtaammasta teräksestä ajan mittaan kilpailukykyisempää kuin perinteinen teräs. Jos perinteiset tuottajat saavat lisää ilmaisia päästöoikeuksia ja enemmän aikaa, tämä hintaraja siirtyy kauemmas.

Myös jäsenvaltioiden budjetit menettävät tuloja. Päästöoikeuksien huutokauppatulot ovat olleet vuodesta 2013 yhteensä noin 260–270 mrd. euroa, ja suuri osa rahasta on päätynyt valtioiden yleisiin budjetteihin (Update EU). Komissio haluaa jatkossa ohjata vähintään 50 % huutokauppatuloista teollisuuden vähähiilistämiseen (Europa Press, komission tiedote). Se tarkoittaa vähemmän rahaa kansallisiin ilmastorahastoihin ja muuhun budjettikäyttöön.

Puuttuva sääntökirja

Joustolle on taloudellinen peruste. Terästehdas ei voi siirtyä vetyyn ennen kuin vetyinfrastruktuuri on olemassa. Siirtymäajan ostaminen ei sinänsä ole epäloogista.

Ongelma on toimeenpanossa. Ehdotuksesta ei löydy julkista mallia sille, millainen investointisuunnitelma täyttää vaatimukset. Epäselvää on myös, kuka määrittelee kriteerit, kuka valvoo toteutusta ja mitä seuraa, jos yritys ottaa ilmaiset päästöoikeudet mutta ei investoi sovitusti. Komissio aikoo määritellä säännöt delegoiduilla säädöksillä eli komission laatimalla toissijaisella lainsäädännöllä, jota Euroopan parlamentti ei käsittele täysimittaisena lakiprosessina. Näin suuren tuen valvonta tulee esityksessä myöhään.

Ympäristöjärjestöt Bellona ja European Environmental Bureau katsovat, että ehdotus löysentää päästökauppaa liian monesta kohdasta yhtä aikaa: päästökatto laskee hitaammin, ilmaisia oikeuksia jaetaan enemmän ja ylijäämäoikeuksia markkinoilta poistava mekanismi heikkenee (Bellona, EEB). Jos teollisuuden päästövähennykset jäävät vajaiksi, erotus on kurottava umpeen esimerkiksi liikenteessä ja kotien lämmityksessä, joissa päästöjen leikkaaminen on usein vaikeampaa ja kalliimpaa.

Komissio ehdottaa teollisuustukea, joka maksetaan heikompana hiilen hintana. Vielä puuttuvat säännöt, joilla tuki muutetaan todellisiksi investoinneiksi.