EU:n Venäjä-lähettiläs juuttuu mandaattiin

EU on etenemässä kohti erityisedustajan nimeämistä Venäjä-neuvotteluihin, mutta ongelma on sen omissa perussopimuksissa. Edustaja voidaan valita määräenemmistöllä. Viesti, jonka hän veisi Moskovaan, vaatii kaikkien 27 jäsenmaan hyväksynnän. Kuukautta ennen ratkaisua ehdokkaista riidellään, Moskova torjuu asetelman ja jäsenmaat toimivat jo omilla raiteillaan.

Ehdokasongelma

Vladimir Putin nimesi 9. toukokuuta entisen Saksan liittokanslerin Gerhard Schröderin toivomakseen eurooppalaiseksi keskustelukumppaniksi. Schröder istui vuosia venäläisten energiayhtiöiden hallintoelimissä. "Kaikista eurooppalaisista poliitikoista keskustelisin mieluiten Schröderin kanssa", Putin sanoi voitonpäivän tiedotustilaisuudessa (Deutschlandfunk). Berliini kutsui ehdotusta "näennäistarjoukseksi" ja osaksi Venäjän "hybridistrategiaa" (Euronews). EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas sanoi, että Venäjän valinnan hyväksyminen merkitsisi Schröderin istumista "pöydän molemmilla puolilla" (Spiegel, Kyiv Independent).

Schröderin torjuminen avasi varsinaisen keskustelun. Angela Merkel sulki sen jälkeen itsensä pois. Hänen mukaansa välittäjällä, jolla ei ole poliittista valtaa, ei ole uskottavuutta Putinin silmissä (Open Online). Perustelu heikentää kaikkien eläkkeellä olevien valtiomiesten asemaa, olipa kyse Draghista, Prodista tai Niinistöstä, ja siirtää katseen istuviin johtajiin. Vahvimmaksi nimeksi on noussut Suomen presidentti Alexander Stubb. Hän sanoi Corriere della Seralle 11. toukokuuta, että "Euroopan on aika puhua Venäjälle", mutta vuoropuhelun on hänen mukaansa perustuttava vahvaan asemaan, selvään mandaattiin ja Ukrainan suostumukseen (Yle, Polsat News).

Kallas ilmoittautui itse tehtävään 11. toukokuuta, mutta diplomaattisten lähteiden mukaan hän sulki myöhemmin itsensä pois, Politico kertoi. Kallaksen Venäjä-linja on niin kova, että Moskovan sitoutuminen neuvotteluihin olisi epätodennäköistä (1news.az). Kreml vahvisti käytännössä saman. Tiedottaja Dmitri Peskovin mukaan olisi "Kallaksen omien etujen mukaista", ettei hänestä tule neuvottelijaa (Azernews).

Instituutioloukku

EU-sopimuksen 33 artiklan mukaan erityisedustaja voidaan nimittää määräenemmistöllä, jossa suurilla mailla on enemmän painoa eikä yksittäinen jäsenvaltio voi yksin estää päätöstä. Unkari ja Slovakia eivät siis voi kaataa henkilövalintaa. Edustajan varsinainen mandaatti eli kanta, jonka hän veisi Moskovaan, vaatii kuitenkin neuvoston yksimielisyyden. Silloin yksikin hallitus voi estää sisällön (BST-Europe, Euronews). EU voi siis valita diplomaattinsa, mutta ei välttämättä antaa hänelle toimivaa tehtävää.

Slovakian Robert Fico on jo näyttänyt, miten ongelma syntyy. Hän lensi Moskovaan 8.–9. toukokuuta, tapasi Putinin kahden tunnin ajan ja väitti vieneensä viestin Zelenskyiltä ilman EU:n koordinaatiota (Netky.sk, TA3). Saksan Merz perui tämän jälkeen suunnitellun Bratislavan-vierailunsa. Puola rakentaa rinnakkaista linjaa Bucharest Nine -ryhmän kautta. Kyse on itäisten Nato-maiden yhteistyöstä, joka julisti 13. toukokuuta, että mahdollisen rauhan on oltava "oikeudenmukainen" itäiselle sivustalle. Presidentti Nawrocki varoitti asetelmasta, jossa suurvallat neuvottelevat pienempien valtioiden yli (PISM).

Mitä Moskova haluaa

Kremlin tiedottaja Peskov sanoi 14. toukokuuta, ettei Eurooppa voi toimia "vilpittömänä välittäjänä", koska se on "käytännössä sodan suora osapuoli" (The Moscow Times). Venäjän ehdot eivät ole muuttuneet kesäkuusta 2024. Ukrainan pitäisi vetäytyä neljältä alueelta ja luopua Nato-jäsenyydestä ennen neuvottelujen alkua. Washington puolestaan pitää välittäjäroolia omanaan. Ulkoministeri Rubio sanoi 14. toukokuuta, että "olemme ainoa maa maailmassa, joka voi välittää".

Eurooppalaisen erityisedustajan ajatus ei silti lähtenyt Brysselistä vaan Kiovasta. Zelenskyi sanoi huhtikuun Kyproksen-huippukokouksessa, että Euroopan on oltava "neuvottelupöydässä". Ukrainan ulkoministeri ehdotti ensimmäiseksi eurooppalaisvälitteiseksi tulokseksi rajattua lentokenttätulitaukoa (Kyiv Independent, Ukrainian Pravda). Ukraina haluaa pöytään puolestapuhujan, ei puolueetonta sovittelijaa. Tämä määrittää koko valinnan. Ehdokas, joka kelpaa Kiovalle, on Moskovalle liian kova. Ehdokas, joka kelpaa Moskovalle, ei kelpaa juuri kenellekään muulle.

Päätös etenee kolmessa vaiheessa: ulkoministerien epävirallinen Gymnich-kokous 27.–28. toukokuuta, virallinen neuvoston kokous 15. kesäkuuta ja Eurooppa-neuvoston huippukokous 18.–19. kesäkuuta. Siihen mennessä EU:n on vastattava kysymykseen, jota se on vältellyt kolme vuotta: mitä se tarkalleen haluaa sanoa.