Polttoainetuet sotkevat EKP:n kesäkuun koronnoston

Brent-raakaöljy nousi yli 109 dollariin. Hormuzinsalmi on ollut suljettuna yli 80 päivää. EU-maat käyttävät miljardeja polttoainetukiin, mutta jokainen rakentaa oman mallinsa ilman yhteistä linjaa. EKP, joka määrää euroalueen yhteisen ohjauskoron 20 euromaalle, korottaa korkoa 11. kesäkuuta lähes varmasti tilanteessa, jossa talous on jo paineessa. Jäsenmaiden finanssipolitiikka vetää sisämarkkinaa eri suuntiin, eikä EKP saa inflaatiosta puhdasta signaalia.

Tukien kirjava kartta

Saksan Tankrabatt, väliaikainen polttoaineveron alennus, painoi maan kokonaisinflaation toukokuussa 2,6 prosenttiin. Alennus on noin 17 senttiä litralta ja maksaa arviolta 1,6 mrd. euroa kahdessa kuukaudessa. Tuki päättyy 30. kesäkuuta. Saksan liikenneministeri on varoittanut, ettei valtiolla ole varaa jatkaa sitä, ja Bundesbank odottaa nollakasvua toiselle neljännekselle.

Muualla valittiin toiset välineet. Puola määräsi ministeriöpäätöksellä sitovat polttoainehintojen ylärajat. Belgia otti käyttöön virallisen öljyn hätätilasuunnitelman, ainoana EU-maana. Italia on vaikeimmassa asemassa: Italian keskuspankin pääjohtaja Fabio Panetta varoitti toukokuun lopussa, että energiasokki heikentää kasvua selvästi ja nostaa inflaation tuntuvasti tavoitteen yläpuolelle. Rooma pyysi Euroopan komissiota, EU:n toimeenpanevaa elintä, jatkamaan julkisen talouden poikkeuslauseketta, joka sallii alijäämärajojen rikkomisen hätätilanteessa, myös energiamenoihin.

Komissio kieltäytyi. Se tarjosi vain kapeaa poikkeusta vihreille investoinneille ja rajasi polttoainetuet nimenomaisesti ulos. Linja jatkaa vuoden 2026 aiemmista finanssipoliittisista neuvotteluista tuttua kaavaa: komissio antaa poliittisesti näkyvän myönnytyksen mutta pitää ehdot niin tiukkoina, että alijäämäsäännöt säilyvät. Erikseen komissio on katsonut, ettei EU:ssa ole "välitöntä huolta toimitusvarmuudesta", ja ehdottanut sitovien toimien sijaan vapaaehtoista koordinaatiota.

Polttoainetukia koskeva tutkimus osoittaa johdonmukaisesti, että ne hyödyttävät suhteellisesti eniten suurituloisia kotitalouksia, koska ne ajavat enemmän. OECD on varoittanut, että yleiset veronalennukset ja hintakatot heikentävät kannustimia säästää energiaa tarjontakriisin aikana.

Miksi EKP:n signaali hämärtyy

Finanssipolitiikan hajanaisuus vaikeuttaa EKP:n korkopäätöstä 11. kesäkuuta. Markkinat odottavat laajasti koronnostoa, ensimmäistä kolmeen vuoteen. EKP:n johtavat päättäjät, heidän joukossaan johtokunnan jäsen Isabel Schnabel, ovat sanoneet julkisesti, ettei energiasokkia voi enää käsitellä tilapäisenä häiriönä.

Saksan Tankrabatt aiheuttaa erityisen vääristymän. Kun tuki painaa kokonaisinflaatiota keinotekoisesti alas, se muuttaa euroalueen lukua, jonka perusteella EKP mitoittaa rahapolitiikkaansa. Kun tuki päättyy 1. heinäkuuta, Saksan inflaatio pomppaa mekaanisesti takaisin, ja euroalueen keskiarvo nousee mukana. Komission kevään 2026 talousennuste kuvaa ansan suoraan: elvyttävä finanssipolitiikka ruokkii inflaatiota, joka vaatii kireämpää rahapolitiikkaa, ja kireämpi rahapolitiikka heikentää velkaisten maiden julkisen talouden kestävyyttä.

Italia ottaa jokaisen koronnoston vastaan eri tavalla kuin Saksa. EKP:llä on tällaista eriytymistä varten varmistusmekanismi: Transmission Protection Instrument, hätäluonteinen valtionlainojen osto-ohjelma, jonka tarkoitus on estää maiden lainakustannusten hallitsematon nousu. Sen käyttäminen samaan aikaan kun korkoja nostetaan testaisi välinettä, jota ei ole koskaan aktivoitu.

Mikä jää auki

Kesäkuun 11. päivän jälkeen suunta riippuu siitä, avautuuko Hormuzinsalmi. Jos salmi pysyy suljettuna kesän yli, komission heikossa skenaariossa öljyn hinta nousee edelleen ja euroalueen inflaatio pysyy koholla vuoteen 2027. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n jäsenmaiden strategisia varastoja puretaan jo. EU:lla ei silti ole sitovaa mekanismia, jolla se koordinoisi 27 hallituksen menoja, kohdentamista tai tukien kestoa.

Kaksikymmentäseitsemän polttoainetukea ei muodosta energiapolitiikkaa. Ne muodostavat rahapolitiikan ongelman.