EU vaatii sähköautoihin 70% eurooppalaisosia

EU:n uusi puhtaan teknologian valmistusosuutta koskeva sääntely nostaa sähköautojen, aurinkopaneelien ja akkujen hintaa. Euroopan komissio ehdotti 4. maaliskuuta 2026 Industrial Accelerator Act -säädöstä (IAA), jonka mukaan julkisella rahalla ostetun tai valtiontuella tuetun vihreän teknologian on oltava merkittävältä osin eurooppalaista alkuperää (European Commission). Komissio ei ole julkaissut kattavaa arviota siitä, paljonko lisälasku siirtyy kuluttajille.

Mitä säännöt vaativat

Sähköautoissa vähintään 70 % komponenttikustannuksista on tultava eurooppalaisilta valmistajilta, kun akkua ei lasketa mukaan. Akuille asetetaan erillinen ehto: vähintään kolmen pääkomponentin, mukaan lukien kennojen, on oltava valmistettu Euroopassa (Bird & Bird). Suurin osa vaatimuksista koskisi hankintoja noin maaliskuusta 2027 alkaen. Akkujen alkuperäsäännöt kiristyisivät täyteen muotoonsa vuoteen 2030 mennessä (European Parliament Think Tank, Arthur Cox).

Samaan kokonaisuuteen liittyy kauppakomissaari Maroš Šefčovičin ajama lisärajoitus. Hänen ehdottamansa "kolmen toimittajan sääntö" rajaisi yhdestä maasta hankittujen komponenttien osuuden 30–40 prosenttiin. IAA:n keskeinen valmistelija, teollisuuskomissaari Stéphane Séjourné, tuki painostusta toukokuussa: "Älkää hankkiko 100:aa prosenttia toimituksistanne yhdestä maasta", hän sanoi ja varoitti, että jos yritykset eivät hajauta hankintojaan vapaaehtoisesti, "siirrymme seuraavaan vaiheeseen" (Euronews).

Mistä lisähinta syntyy

Kiinalaiset akut, aurinkopaneelit ja autojen sirut ovat rakenteellisesti halvempia kuin eurooppalaiset vaihtoehdot. Suuremmat tehtaat, avokätinen valtiontuki ja matalammat työvoimakustannukset antavat kiinalaisille valmistajille hintaedun, jota eurooppalaiset yhtiöt eivät nykyisellä tuotantomittakaavalla pysty kuromaan umpeen. Kun hankintoja ohjataan Eurooppaan, jokaisesta aiemmin Kiinasta alennuksella tulleesta komponentista maksetaan enemmän.

Komissio tunnistaa hintaeron. Ehdotuksessa on kustannuspoikkeus: eurooppalaisuusvaatimuksista voidaan luopua, jos eurooppalainen vaihtoehto maksaa selvästi enemmän kuin tuontituote. Raja-arvot vaihtelevat tuoteryhmittäin (European Commission Impact Assessment). Poikkeuslauseke kertoo samalla, että Bryssel odottaa yrityksille todellista lisäkustannusta.

Komponenttihintojen lisäksi valmistajille tulee hallinnollinen lasku. Tarvitaan toimitusketjujen jäljitettävyysjärjestelmiä, alkuperätodistuksia ja erillistä kirjanpitoa osille, jotka ylittävät rajoja.

Kuka voittaa, kuka häviää

Voittajia ovat eurooppalaiset akku- ja aurinkopaneelivalmistajat, jotka häviävät nyt hinnassa kiinalaiselle tuonnille. Ranska, Espanja ja Itä-Saksa, joissa rakennetaan akkugigafactoryja eli suuria akkutehtaita, voivat saada tuotantoa, jota säännöt ohjaavat pois Kiinasta. Teollisuusliitot tukevat linjaa, koska sen arvioidaan pitävän valmistustyötä Euroopassa.

Häviäjien joukossa ovat ensin ostajat. Kalliimmat komponentit siirtyvät sähköautojen ja aurinkopaneelien hintoihin. Vaikutus osuu kovimmin edullisiin sähköautoihin ja kotitalouksien aurinkopaneeleihin, eli juuri niihin hintaherkkiin tuotteisiin, joiden yleistymistä EU:n ilmastotavoitteet edellyttävät.

Halpa kiinalainen vihreä teknologia nopeuttaisi päästövähennyksiä ja pienentäisi energialaskuja. Sen rajoittaminen suojaa eurooppalaista teollisuutta, mutta nostaa energiasiirtymän hintaa. Komission laskelma on, että lyhyen aikavälin kustannus ostaa pitkän aikavälin teollista omavaraisuutta.

Kiista rajoista

Lain on vielä mentävä Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston läpi. Neuvostossa jäsenmaiden hallitukset neuvottelevat ja äänestävät. Useat hallitukset ovat nostaneet esiin huolen kustannusten noususta sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan mahdollisista vastatoimista kaupassa.

Ratkaiseva kiista koskee alkuperärajoja ja kustannuspoikkeusta. Jos rajat asetetaan liian korkealle, valmistajat eivät pysty täyttämään niitä ilman vuosien investointeja, joita ei ole vielä tehty. Jos rajat jäävät liian mataliksi, kiinalaiset komponentit kulkevat järjestelmän läpi lähes entiseen tapaan. Parlamentti ja neuvosto päättävät nyt, mihin viivat vedetään. Ratkaisu määrää, vahvistaako IAA eurooppalaista teollisuutta vai tekeekö vihreästä siirtymästä kalliimman niille, joiden pitäisi siitä hyötyä.