EU siirtää Venäjä-tuottoja Ukrainalle

Euroopan komissio kertoi 5. elokuuta siirtäneensä Ukrainalle 1,4 mrd. euroa tuottoja, jotka ovat kertyneet jäädytetyistä Venäjän keskuspankkivaroista (European Commission, Reuters). Liikkeelle lähtee siis tuotto, ei pääoma. Juuri siksi järjestely on mahdollinen, mutta samalla rajallinen.

Miten jäädytetyt varat tuottavat rahaa

Kun EU jäädytti Venäjän keskuspankkivaroja vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen, joukkovelkakirjojen kuponkikorot ja muut maksut eivät pysähtyneet. Niitä ei vain voitu enää tilittää Moskovaan. Rahavirrat jäivät arvopaperikeskuksiin eli laitoksiin, jotka säilyttävät arvopapereita ja hoitavat niiden selvitystä. Samalla niille kertyi korkotuottoa.

Vuonna 2024 neuvosto, jossa jäsenmaiden hallitukset neuvottelevat ja päättävät EU-lainsäädännöstä, korvamerkitsi jäädyttämisen jälkeen syntyneet tuotot Ukrainalle koskematta varsinaisiin varantoihin (EUR-Lex, The Brussels Times). G7-maiden yhteinen linja on, että Venäjän keskuspankkivarojen pitää pysyä jäädytettyinä, kunnes Venäjä lopettaa hyökkäyksensä ja maksaa aiheuttamansa vahingot (G7 Apulia communiqué). Nyt tehty viides siirto noudattaa samaa logiikkaa.

Kyse on lainanhoidosta, ei aseista

Otsikkotasolla siirto voi kuulostaa suoralta sotilaalliselta tuelta. Käytännössä lähes koko summa ohjataan lainojen takaisinmaksuun. Komission mukaan 95 % käytetään Ukrainan EU- ja G7-lainojen hoitoon 45 mrd. euron Extraordinary Revenue Acceleration -järjestelyssä. Vain 5 % kulkee Euroopan rauhanrahaston kautta. Rauhanrahasto on EU:n budjetin ulkopuolinen väline, jolla rahoitetaan sotilaallista tukea (European Commission, Euronews).

Jaolla on poliittinen merkitys. Unkari on toistuvasti estänyt tai viivyttänyt rauhanrahaston maksuja. Kun lähes koko erä viedään lainakanavan kautta, järjestely kiertää tämän kiistan (Onet/Politico). Samalla erä on pääosin velanhoitoa. Varsinainen sotilaallinen rahoitus, erillinen 3,47 mrd. euron paketti drooneihin, ohjuksiin, ilmapuolustukseen ja hävittäjiin, vapautettiin 30. heinäkuuta toisesta ohjelmasta (European Commission).

Belgia kantaa oikeudellisen paineen

Järjestely toimii niin kauan kuin Venäjän varat pysyvät jäädytettyinä ja tuottavat tuloa. Molempiin liittyy riski. Riski keskittyy Belgiaan, jossa Euroclear säilyttää valtaosaa jäädytetyistä varoista.

Moskovalainen tuomioistuin on määrännyt Euroclearin maksamaan Venäjän keskuspankille noin 200 mrd. euroa. Euroclear aikoo valittaa päätöksestä. Tuomiota ei voida panna täytäntöön Euroopassa, mutta se antaa Moskovalle oikeudellisen perusteen vastatoimille Venäjällä yhä olevia länsimaisia varoja vastaan (Washington Post, The Brussels Times). Venäläissijoittajat ovat lisäksi nostaneet välimieskanteita suoraan Belgiaa vastaan (21news, Le Monde).

Belgian asema kärjistää EU:n sisäistä jakolinjaa. Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys vaati Venäjältä korvauksia ja kansainvälisiä vahinkojen kirjaamismekanismeja sen jälkeen, kun Venäjän isku Kiovaan vaurioitti Liettuan suurlähetystöä (Delfi). Liettualainen europarlamentaarikko Petras Auštrevičius on kuvannut pelkkiin tuottoihin nojaavaa mallia poliittiseksi epäonnistumiseksi (Friends of Europe). Puolalaismediassa erää on pidetty hyödyllisenä miniminä, ei varsinaisena ratkaisuna (Rzeczpospolita). Saksassa uutisointi on käsitellyt siirtoa tavanomaisena korkotuottona, eikä Berliini ole julkisesti vaatinut pääoman takavarikointia (Spiegel).

Komission mukaan jäädytetyistä Venäjän varoista on kertynyt yhteensä 8 mrd. euroa ylimääräisiä tuottoja. Se ei ole julkaissut yhtenäistä kirjanpitoa siitä, paljonko tuottoja on syntynyt, siirretty, sidottu ja tosiasiallisesti maksettu Ukrainalle (European Commission). Hallitukset välttelevät varantojen takavarikointia, koska ne pelkäävät valtion omaisuuden koskemattomuuteen liittyviä oikeusjuttuja, Venäjän vastatoimia länsiyhtiöiden omaisuutta vastaan ja sitä, että lännen ulkopuoliset keskuspankit arvioivat uudelleen euroalueen rahoitusinfrastruktuurin turvallisuutta varantojensa säilytyspaikkana. Toistaiseksi Eurooppa-neuvosto, jossa valtion- ja hallitusten johtajat määrittävät EU:n poliittisen suunnan, valitsee oikeudellisesti varovaisemman linjan: tuotot käytetään, varannot jätetään rauhaan, ja suuri osa oikeudellisesta riskistä jää Belgialle. Yksikään valtionjohtaja ei ole ottanut nimiinsä linjan muuttamista.