EU rajaa ukrainalaismiehiä suojelun ulkopuolelle

EU:n sisäministerit kannattivat Luxemburgissa 4. kesäkuuta periaatetta, jonka mukaan 23–60-vuotiaat ukrainalaismiehet voitaisiin sulkea Euroopan tilapäisen suojelun järjestelmän ulkopuolelle. Kyse olisi ensimmäisestä kerrasta, kun EU jakaa kollektiivista suojelua iän ja sukupuolen perusteella. Aloitteen erikoisuus on siinä, että sitä tukee myös Ukraina. Komissaari Magnus Brunner sanoi toimittajille, että "tätä myös ukrainalaiset pyytävät meitä tekemään" (UNN, Euronews).

Ukrainan sotatilalainsäädäntö kieltää kyseisiä miehiä poistumasta maasta. Euroopan taloudet taas käyttävät heidän työpanostaan. Samalla EU:n perusoikeuskirja kieltää syrjinnän sukupuolen ja iän perusteella.

Mikä muuttuisi

Tilapäisen suojelun direktiivi on vuonna 2001 luotu hätäjärjestelmä, joka otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen. Se antaa ukrainalaisille automaattisen oleskelu- ja työnteko-oikeuden ilman yksilöllistä turvapaikkamenettelyä. Järjestelmän piirissä on nyt 4,33 miljoonaa ihmistä. Aikuisia miehiä on 26,6 % kokonaismäärästä eli noin 1,15 miljoonaa (Eurostat).

Suoja päättyy nykyisellään maaliskuussa 2027. Kaikki 27 jäsenmaata tukevat sen jatkamista vuoteen 2028, mutta suuri enemmistö haluaa rajata jatkosta pois liikekannallepanoikäiset miehet uusissa hakemuksissa. Miehet, joilla on jo tilapäinen suojelu, säilyttäisivät asemansa (European Commission).

Säännön muuttaminen vaatii määräenemmistön neuvostossa eli jäsenmaiden hallitusten pöydässä. Päätöksen taakse tarvitaan 55 % jäsenmaista ja 65 % EU:n väestöstä. Yksittäisellä maalla ei ole veto-oikeutta. Komissio aikoo antaa virallisen lakitekstin lähiviikkoina (eurointegration.com.ua).

Laaja rintama ja sen sisäinen ristiriita

Saksa ja Itävalta ajavat rajausta näkyvimmin. Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt sanoi Berliinillä olevan "epäilyksiä siitä, pitäisikö sotilasikäisten ukrainalaisten kuulua suojelun piiriin" (Deutschlandfunk). Ruotsin maahanmuuttoministeri Johan Forssell ilmaisi asian suoremmin: näiden miesten "pitäisi olla kotona taistelemassa Ukrainan tulevaisuuden ja Euroopan vapauden puolesta" (GP.se). Tshekin sisäministeri Metnar arvioi, että noin 80 % jäsenmaista tukee rajoitusta (CT24).

Espanja ja Italia vastustavat muutosta. Espanjan sisäministeri Grande-Marlaska sanoi: "Kaikkien Ukrainan kansalaisten pitäisi säilyä suojelun piirissä kaikissa EU-maissa" (Euronews). Luxemburg nosti esiin käytännön ongelman: jos jäsenmaat tulkitsevat kelpoisuutta eri tavoin, yhdessä maassa hylätty mies voisi rekisteröityä toisessa. Schengen-alueella seurauksena voisi olla rajaton sisäinen kiertoliike (Tageblatt).

Rajausta kovimmin ajavat maat ovat samalla suurimpia ukrainalaisten vastaanottajia: Saksassa on 1,27 miljoonaa, Puolassa 961 000 ja Tshekissä 380 000 ukrainalaista (Eurostat, Euractiv). Puola rakentaa jo kiertotietä CUKR-kortilla, joka muuntaisi tilapäisen suojelun kolmen vuoden työluvaksi ja tavalliseksi oleskeluksi. Tshekki tarjoaa vastaavaa viiden vuoden lupaa. Molemmat maat haluavat pitää työntekijät, mutta siirtää heidät pois humanitaarisesta kehyksestä, joka antaa laajemmat oikeudet.

Perusoikeuskirjan este

Komissio on itse muuttanut linjaansa. Helmikuussa sen tiedottaja korosti, ettei järjestelmä "tee eroa naisten, lasten ja minkäänikäisten miesten välillä" (Brussels Signal). Neljä kuukautta myöhemmin Brunner kuvasi poissulkemista johtavaksi vaihtoehdoksi. Mikään EU-elin ei ole julkaissut virallista oikeudellista arviota siitä, sopiiko väestöryhmän rajaaminen kollektiivisesta suojelusta yhteen perusoikeuskirjan kanssa, joka kieltää syrjinnän juuri näillä perusteilla (eurointegration.com.ua).

Ranska on pysynyt julkisesti hiljaa. Sen ääni ratkaisee paljon. Ilman Pariisia Espanja ja Italia eivät yllä 35 %:n väestökynnykseen, jolla määräenemmistö voidaan estää. Ranskan kanta määrittää, tuleeko rajauksesta EU-lakia vai säilyykö Euroopan suojelujärjestelmässä periaate, jonka mukaan ihmisen asema ei riipu iästä, sukupuolesta tai sotaa käyvän hallituksen miehistötarpeesta.