EU:n ja Nigerian palautussopimus odottaa europarlamenttia

EU:n ja Nigerian sopimuksen tarkoitus on nopeuttaa niiden nigerialaisten palauttamista, joilla ei ole oikeutta oleskella Euroopassa. EU:n muuttoliikekomissaari Magnus Brunner ja Nigerian ulkoministeri Bianca Odumegwu-Ojukwu allekirjoittivat sopimuksen Abujassa tiistaina 10. marraskuuta, itävaltalainen yleisradioyhtiö ORF kertoi (ORF). Sopimus ei vielä ole oikeudellisesti sitova, sen ehtoja ei ole julkistettu, ja palautukset riippuvat edelleen matkustusasiakirjoista, joita voivat myöntää vain Nigerian viranomaiset.

Allekirjoitettu teksti ei ole julkinen

Takaisinottosopimuksella valtio sitoutuu ottamaan takaisin ihmisiä, joilla ei ole oikeutta jäädä toisen osapuolen alueelle, kun poistumisesta on tehty lainmukainen päätös. Sopimus ei ratkaise, kuka saa turvapaikan. Turvapaikan saamisen ehdot pysyvät ennallaan.

Allekirjoitus on ensimmäinen kolmesta vaiheesta. Neuvosto, jossa jäsenmaiden ministerit kokoontuvat, hyväksyi allekirjoittamisen vain sillä ehdolla, että sopimus hyväksytään myöhemmin lopullisesti (Neuvoston allekirjoituspäätös). Ensin Euroopan parlamentin jäsenten on annettava hyväksyntänsä. Vasta sen jälkeen ministerit voivat hyväksyä sopimuksen lopullisesti (Neuvoston muistio).

Äänestäjät eivät voi arvioida, mitä parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi tulee. Allekirjoitettu teksti ST 12944/26 on merkitty LIMITE-tunnuksella, jota neuvosto käyttää yleisöltä rajatuista asiakirjoista. Neuvosto lupaa julkaista tekstin vasta lopullisen hyväksymispäätöksen yhteydessä (Itävallan parlamentti).

Julkisuudessa luonnoksen sisältöä on kuvannut Irlannin valtiosihteeri Colm Brophy. Hän kertoi Irlannin parlamentin alahuoneessa Dáilissa, että luonnos asettaa määräajat matkustusasiakirjojen myöntämiselle ja koskee myös joitakin kansalaisuudettomia sekä kolmansien maiden kansalaisia. Tällä tarkoitetaan ihmisiä, jotka eivät ole Nigerian tai EU:n kansalaisia (Dáilin keskustelu). Määräajat voivat vaikuttaa siihen, toteutuuko palautus. Brophy kuitenkin selosti sopimusluonnosta, ei allekirjoitetun tekstin määräyksiä.

Miksi neuvottelut kestivät vuosikymmenen

Neuvosto antoi Euroopan komissiolle neuvotteluvaltuudet 12.9.2016. Vielä vuonna 2024 neuvoston edistymisraportissa odotettiin vastausta Nigerian oikeusministeriöltä (Neuvoston raportti vuodelta 2024).

Abuja tavoitteli palautussopimusta laajempaa kokonaisuutta. Nigerian ulkoministeriö ajoi palaaville tukea uudelleenkotoutumiseen, infrastruktuuriapua ja laajempia laillisia reittejä, joita pitkin nigerialaiset voisivat työskennellä Euroopassa (Nigerian ulkoministeriö). Kun neuvottelijat parafoivat tekstin 23.3.2026, yhteistiedonannossa laillinen muuttoliike ja viisumineuvottelut jätettiin myöhemmän työn varaan (maaliskuun yhteistiedonanto).

Kummallakin osapuolella on jotakin, mitä toinen tarvitsee. Nigerian tavoitteiden toteutuminen riippuu myöhemmistä Euroopan päätöksistä, joista monet tehdään jäsenmaiden pääkaupungeissa. Eurooppa tarvitsee yhä Nigerian viranomaisten yhteistyötä, jos palautettavalla ei ole voimassa olevaa passia.

Päätösten ja toteutuneiden palautusten välinen kuilu

Palautuksia tehdään jo ilman sopimusta. Italian säilöönoton valvontaelin seurasi tilauslentoa, joka laskeutui Lagosiin 26. syyskuuta. Koneessa oli 58 ihmistä, joista 46 tuli Italiasta (Italian palautusoperaatioiden valvonta).

Mittakaava näkyy Euroopan komission rajoitetussa arviossa, jonka Statewatch julkaisi. Vuonna 2023 EU-maat antoivat 11 120 nigerialaisia koskevaa maastapoistumismääräystä mutta toteuttivat 1 175 palautusta. Samana vuonna Nigeriaa pyydettiin ottamaan takaisin 1 873 ihmistä, ja se myönsi 857 hätämatkustusasiakirjaa (Statewatch). Luvut eivät seuraa samoja ihmisiä vaiheesta toiseen. Ne osoittavat suuren eron poistumismääräysten ja toteutuneiden palautusten välillä, mutta eivät kerro, missä yksittäiset tapaukset viivästyvät.

Aiempi kokemus ei anna syytä olettaa, että pelkkä allekirjoitus kaventaisi eroa. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mukaan Nigerian palautusaste oli vuosina 2014–2018 keskimäärin noin 25 prosenttia. Palautusaste ei myöskään seurannut suoraviivaisesti takaisinottoneuvottelujen etenemistä (Euroopan tilintarkastustuomioistuin).

Osa uutisoinnista on mennyt näyttöä pidemmälle. Hollantilainen De Telegraaf kertoi, että kielteisen päätöksen saaneet muuttajat palautettaisiin 30 päivän kuluessa (De Telegraaf). Luku tulee erillisestä Samoa-sopimuksesta, EU:n kumppanuussopimuksesta Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden kanssa. Sopimuksessa 30 päivää on määräaika palautuspyyntöön vastaamiselle, ei palautuksen toteuttamiselle (Samoa-sopimus).

Brunnerin allekirjoittama sopimus kirjaa menettelyn, jota Italia ja muut maat jo soveltavat tapauskohtaisesti. Mahdollinen lisähyöty liittyy yhteisiin määräaikoihin ja asiakirjasääntöihin, joita ulkopuoliset eivät ole nähneet. Ennen parlamentin äänestystä neuvoston on annettava sopimusteksti europarlamentaarikkojen nähtäväksi. Neuvoston pitäisi julkaista teksti lupaamallaan tavalla lopullisen hyväksymisen yhteydessä. Vuoden 2023 luvut ovat peräisin komission omasta arviosta. Komissio voi osoittaa, kasvavatko palautuspyynnöt, myönnettyjen asiakirjojen määrä ja toteutuneet palautukset sopimuksen jälkeen. Siihen asti palautusten nopeutuminen on virallinen lupaus, eikä allekirjoitus yksin kerro mitään aikataulusta.