Irlannin kuoriyhtiöaukko EU-syyttäjän syynissä

Euroopan syyttäjänviraston EPPO:n tuleva johtaja Andres Ritter on nostanut Irlannin esiin heikkona kohtana EU:n petostorjunnassa. Ritter, joka aloittaa tehtävässä 1. marraskuuta, sanoi irlantilaismedialle, että Irlantiin perustetaan "paljon pöytälaatikkoyhtiöitä" ja että niitä saatetaan käyttää arvonlisäveropetoksissa ja rahanpesussa eri puolilla Eurooppaa (Irish Times, RTÉ). Syy on rakenteellinen: Irlanti ei kuulu EPPO:on, EU-elimeen, joka voi tutkia ja viedä syytteeseen EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia jäsenmaiden sisällä.

Kyse on varoituksesta, ei tuomioistuimen vahvistamasta havainnosta. Painoarvoa sille antaa se, että huomautus tulee viranomaiselta, jonka tehtävä on torjua juuri tällaisia rikoksia 24 osallistuvassa maassa. Ritterin kuvaama mekanismi on todellinen.

Miten aukko toimii

EPPO toimii kaksitasoisella mallilla, joka perustuu asetukseen 2017/1939. Luxemburgissa keskustoimisto koordinoi linjaa. Osallistuvissa maissa eurooppalaiset delegoidut syyttäjät työskentelevät kansallisten oikeusjärjestelmien sisällä. He voivat määrätä kotietsintöjä, jäädyttää varoja ja viedä rikosasioita eteenpäin suoraan. Kun arvonlisäveron karusellipetos kulkee Italian, Saksan, Ranskan ja Puolan kautta, EPPO voi käsitellä sitä yhtenä tutkintana.

Irlanti katkaisee ketjun. Koska maa on jättäytynyt järjestelmän ulkopuolelle, EPPO:n syyttäjät eivät voi toimia Irlannin maaperällä. Heidän on tehtävä virka-apupyyntöjä ja odotettava vastausta. Ritter kuvasi eron suoraan: EPPO:n sisällä "emme koordinoi, vaan teemme itse" (RTÉ).

Yhteistyötä silti tehdään. Irlanti sai vuosina 2021–2025 yli 50 EPPO:n pyyntöä ja osallistui ainakin yhteen tutkintaan, joka koski väitettyä yhdeksään maahan ulottunutta 48 milj. euron arvonlisäveropetosta (Irish Times). Karusellipetoksissa nopeus ratkaisee. Pöytälaatikkoyhtiö voidaan purkaa ja rahat siirtää ennen kuin virallinen vastaus ehtii perille. Virka-apu ei ole sama asia kuin suora syyttäjävalta.

Rajat ylittävä karusellipetos

EPPO:n seuraamat luvut selittävät, miksi Irlannin asema merkitsee. Vuoden 2025 loppuun mennessä virastolla oli 3 602 aktiivista tutkintaa, joissa arvioidut vahingot olivat 67,27 mrd. euroa. Tästä 45,01 mrd. euroa liittyi arvonlisävero- ja tullipetoksiin (EPPO). Vuotta aiemmin vastaavat luvut olivat 2 666 tapausta ja 24,8 mrd. euroa (Transparency International EU). Kasvu kertoo sekä petosverkostojen laajenemisesta että syyttäjäviraston toimivallan käytön vahvistumisesta.

Viimeaikaiset tapaukset näyttävät kaavan. Italiassa Metallo-tutkinta kohdistui epäiltyyn 42,8 milj. euron arvonlisäverojärjestelyyn, jossa käytettiin Saksasta tuotuja luksusautoja, tekaistuja laskuja ja bulvaanien nimiin rekisteröityjä yhtiöitä (EPPO). Ranskassa EPPO teki etsintöjä 26 yhtiössä, joita epäillään arvonlisäveropetoksista Pariisin alueella (Le Figaro). Pöytälaatikkoyhtiöiden ketjut kulkevat yli rajojen. Irlannin asema helppona yhtiöiden rekisteröintipaikkana sopii tähän kuvaan.

Aukkoa suljetaan hitaasti

Irlanti on liikkumassa kohti EPPO-jäsenyyttä. Viranomaisten yhteinen työryhmä suositteli valmistelujen aloittamista lokakuussa 2023, ja oikeusministeri Jim O'Callaghan on arvioinut, että Irlanti voisi hakea jäsenyyttä ensi vuonna (Law Society Gazette). Irlannin oikeusperinne erottaa tutkinnan ja syyttämisen selvemmin kuin useimmat manner-Euroopan järjestelmät. Kotimaisen lain muuttaminen vaatii parlamenttilainsäädäntöä, jolle ei ole julkaistu aikataulua. Pullonkaula on oikeusministeriön lakiluonnoksessa, hallituksen hyväksynnässä ja Oireachtasin eli parlamentin käsittelyssä.

Ulkopuolelle jääneiden joukko pienenee. Unkari ilmoitti toukokuun lopussa 2026 virallisesti aikovansa liittyä EPPO:on (Daily News Hungary). Tanskassa oikeusasioita koskeva EU-poikkeus on perustuslaillisesti syvempi. Hallitus on väläyttänyt kansanäänestystä, mutta päätöstä ei ole tehty (Berlingske). EPPO:on liittyminen sulkee yhden aukon, mutta kansalliset tuomioistuimet määrittävät yhä, kuinka vahva virasto käytännössä on. Kreikassa tuomioistuimet antoivat EPPO:n syyttäjille kahden vuoden toimikaudet viraston pyytämien viiden vuoden sijaan ja hylkäsivät viraston valituksen (Euronews Greece).

Vielä ei tiedetä, miksi Irlanti näyttää houkuttelevalta petosverkostoille: EPPO:n ulkopuolelle jäämisen, helpon yhtiöiden perustamisen, rahoitusinfrastruktuurin vai näiden yhdistelmän vuoksi. Ritterin varoitus teki kysymyksestä poliittisen. Vastaus riippuu siitä, pystyykö Dublin viemään lainsäädännön eteenpäin samaa tahtia kuin sisämarkkinoiden valvonta-aukko sitä vaatii.