EU hylkäsi Italian pääministeri Melonin pyynnön energiakriisin velkapoikkeuksista

Giorgia Meloni haluaa, että EU sallii energiakriisin menojen jättämisen budjettirajojen ulkopuolelle samalla tavoin kuin puolustusmenot. Euroopan komissio torjui pyynnön heti. Saksan valtiovarainministeri tuki komission kantaa. Kiista yksittäisestä budjettilausekkeesta on samalla ensimmäinen käytännön koe EU:n uusille finanssipoliittisille säännöille, joita uudistettiin vasta kaksi vuotta sitten.

Mitä Meloni vaatii ja miksi komissio kieltäytyi

EU:n vakaus- ja kasvusopimus eli säännöstö, joka rajaa julkisen talouden alijäämän 3 prosenttiin BKT:stä, uudistettiin huhtikuussa 2024. Jäykkiä numerorajoja korvattiin maakohtaisilla menosuunnitelmilla, jotka neuvotellaan komission kanssa.

Maaliskuussa 2025 sääntöihin lisättiin puolustusta koskeva erityispoikkeus. Kansallinen poikkeuslauseke sallii jäsenvaltioiden jättää alijäämälaskelmien ulkopuolelle puolustusmenoja enintään 1,5 prosenttia BKT:stä neljän vuoden ajan. Seitsemäntoista maata on ottanut sen käyttöön. Italia, Ranska ja Espanja eivät ole.

Melonin perustelu on suoraviivainen: jos puolustusmenot saavat poikkeuksen geopoliittisen kriisin vuoksi, myös Hormuzin kriisin aikaiset energiakustannukset ansaitsevat saman kohtelun. Komission vastaus nojaa sääntöjen rakenteeseen. Poikkeus koskee vain sotilasmenoja, jotka kuuluvat tarkkaan tilastoluokkaan. Energiatuet kirjataan kokonaan toisiin budjettikohtiin.

Muutokseen tarvittaisiin joko lain avaaminen tai laajemman yleisen poikkeuslausekkeen käyttöönotto. Jälkimmäinen edellyttäisi näyttöä koko euroaluetta koskevasta taantumasta (Euroopan parlamentti).

Italian finanssipoliittinen ansa

Italian julkinen velka on 137,1 prosenttia BKT:stä. Vuoden 2025 alijäämä oli 3,1 prosenttia, hieman yli EU:n 3 prosentin rajan ja yli hallituksen oman tavoitteen (Investing.com, Eurostat). Vuoden 2026 kasvuennusteet liikkuvat noin 0,8 prosentissa (Euroopan komissio).

IMF on ilmoittanut Roomalle, että maan pitäisi nostaa perusylijäämä, eli valtion tulot miinus menot ilman velan korkoja, 3 prosenttiin BKT:stä vuoteen 2027 mennessä. Se olisi lähes nelinkertainen nykyiseen tasoon verrattuna.

Paine näkyy Melonin hallituksen sisällä. Puolustusministeri Guido Crosetto on kirjoittanut kahdesti valtiovarainministeri Giancarlo Giorgettille ja pyytänyt hyväksyntää 14,9 miljardin euron lainoille SAFE-ohjelmasta. SAFE eli Security Action for Europe rahoittaa yhteisiä puolustushankintoja EU:n liikkeeseen laskemilla joukkovelkakirjoilla edullisin ehdoin.

Giorgetti ei ole vastannut. Määräaika umpeutuu toukokuun lopussa. Crosetto toi turhautumisensa julkisuuteen 14. toukokuuta, mikä teki hallituksen sisäisestä lukosta poikkeuksellisen näkyvän (Il Sole 24 Ore).

Giorgettin laskelma on, ettei Italia sitoudu 14,9 miljardin euron puolustusvelkaan, ellei komissio anna joustoa myös energiakustannuksiin. Paketti tai ei mitään.

Berliini ei jousta

Liittokansleri Friedrich Merz on sanonut nykyisen puolustuspoikkeuksen olevan "jo hyväksyttävyyden rajoilla". Saksan valtiontalouden tarkastusvirasto Bundesrechnungshof on varoittanut, että puolustuspoikkeuksesta voi tulla "velanoton vakiosääntö". Vuodelle 2029 suunnitellusta liittovaltion uudesta velasta yli 96 prosenttia kuuluisi poikkeuksen piiriin.

Saksa käyttää vuonna 2026 noin 10 miljardia euroa omiin energiatukiinsa: polttoaineveron alennuksiin, verkkotariffien tukiin ja teollisuuden sähköveron kevennyksiin (Saksan hallitus). Berliini rahoittaa menot olemassa olevien budjettirajojen sisällä eikä hae niille EU-tason poikkeusta.

Valtiovarainministeri Lars Klingbeil on viestinyt, että vuodesta 2030 alkaen myös puolustuspoikkeukset pitäisi rajata 1 prosenttiin BKT:stä. Saksan hallitusta neuvovat riippumattomat ekonomistit varoittivat Klingbeiliä suoraan, että Saksan omien menojen 5,75 prosentin kasvu ylittää jo EU:n salliman 4,5 prosentin tason.

Myös Alankomaat asettui vastustamaan Melonin vaatimusta. "Sokkeihin ei voi vastata lisäämällä velkaa", Haagista perusteltiin.

EU uudisti finanssipoliittiset sääntönsä vasta kaksi vuotta sitten. Puolustuspoikkeus oli ensimmäinen aukko. Jos energiatuet saavat saman aseman, seuraavaksi voivat tulla ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannukset tai muuttoliikemenot. Jokainen poikkeus heikentää menorajoja, joiden varaan vuoden 2024 uudistus rakennettiin. Eräs CDU:n kansanedustaja muotoili asian näin: "Jos taloudellinen hätätila julistetaan jatkuvasti, velkajarrun kaltaiset säännöt tehdään pysyvästi tarpeettomiksi."

Melonin on tehtävä valinta ennen kuun loppua. Hän voi hyväksyä SAFE-puolustuslainat ja niistä seuraavan budjettipaineen tai lyödä vetoa sen puolesta, että komissio ja Berliini perääntyvät ensin.